Orpon hintakatto ei ratkaise datakeskusten hintapainetta

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on ihan hieno uutinen, mutta nostaa esiin kysymyksen: riittääkö Suomessa sähkö – ja mitä tapahtuu sen hinnalle?

Pääministeri Petteri Orpo vakuuttaa, että sähkö riittää. Samalla hän nosti esiin hallituksen valmisteleman kotitalouksien sähkön hintakaton vuoden 2022 kaltaisten kriisien varalle.

Sähkön riittävyys ja hintakatto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Hintakatto voi olla kuluttajalle turva poikkeuksellisessa energiakriisissä, mutta sillä ei tuoteta yhtään wattituntia lisää sähköä. Markkinoiden – myös sähkömarkkinoiden – yksinkertainen perusmekanismi on, että jos kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin, hinta nousee.

Kasvava ja ennustettava kysyntä luonnollisesti parantaa uuden sähköntuotannon, varastoinnin ja jouston investointiedellytyksiä. Pitkät sähkönostosopimukset voivat tehdä uusista investoinneista kannattavia. Näin markkinatalous toimii ja sen kuuluu toimia. Ratkaisevaa on, syntyykö uutta kapasiteettia riittävästi ja riittävän nopeasti suhteessa kasvavaan kulutukseen.

Hintakatto ei estä markkinahinnan nousua

Orpon puheesta voi syntyä mielikuva, että hallituksen valmistelema hintakatto suojaisi kotitalouksia myös datakeskusten mahdollisesti aiheuttamalta sähkön hinnannousulta.

Näin ei ole.

Valmistelussa oleva hintakatto perustuu EU sähkömarkkinadirektiiviin. Sen mukaista kriisimekanismia voitaisiin käyttää vasta poikkeuksellisen vakavassa ja pitkäkestoisessa sähkön hintakriisissä, jonka EU neuvosto olisi ensin todennut. Suomessa tarvittaisiin sen jälkeen vielä erillinen määräaikainen laki.

Hintakatto ei siis estä normaalia markkinahinnan nousua, jos suuri uusi kulutus kasvattaa kysyntää tarjontaa nopeammin.

Kirjoitin jo energiakriisin keskellä vuonna 2022, että sähkömarkkinoihin puuttumisessa pitää olla varovainen. Hintasignaali kertoo niukkuudesta ja kannustaa sekä säästämään sähköä että investoimaan uuteen tuotantoon. Ajattelen edelleen näin.

Datakeskusten mittakaava on valtava

Fingridillä on jo liittymissopimuksia datakeskushankkeisiin, joiden suunniteltu lopullinen teho on lähes 5 000 megawattia. Se on noin kolmannes Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutushuipusta. Puhutaan siis valtavasta määrästä uutta kysyntää, vaikka vain osa hankkeista toteutuisi.

Google on tosin varautunut myös kasvavaan sähkönkulutukseensa. Se on tehnyt Fortumin kanssa pitkäaikaisen sopimuksen Loviisan ydinvoimasta. Sopimus parantaa Fortumin edellytyksiä investoida Loviisan tuotannon jatkamiseen vuoteen 2050.

Google on lisäksi sitoutunut ostamaan sähköä uusista tuulivoimahankkeista; yhtiön mukaan näin Suomen verkkoon tulee yhteensä 629 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia.

Kajaanin datakeskuksen lähelle on tarkoitus rakentaa 94 megawatin akkujärjestelmä, jolla voidaan varastoida sähköä ja tasapainottaa sähköjärjestelmää. Google suunnittelee myös datakeskustensa sähkönkulutuksen joustamista silloin, kun sähköjärjestelmä on erityisen tiukilla.

Yksi kriittinen luku kuitenkin puuttuu: Google ei ole julkistanut uusien datakeskustensa tulevaa sähkönkulutusta.

Siksi vielä ei tiedetä, onko uusi sähköntuotanto riittävää suhteessa kasvavaan kulutukseen.

Pelkkä sähkömäärän lisäyskään ei riitä

Datakeskus tarvitsee sähköä myös kylmänä ja tyynenä talvipäivänä. Konsulttiyhtiö AFRYn valtiolle tekemässä selvityksessä oletettiin laskennallisesti, että Suomeen rakennetaan datakeskusten kasvavaa kulutusta vastaava määrä uutta sähköntuotantoa. Sähkön keskihinta nousi mallissa siitä huolimatta noin 10 prosenttia.

Datakeskusten kulutusjousto auttaisi. AFRYn laskelmassa 2 500 megawatin datakeskuskannan sähkönkulutuksen vähentäminen tarvittaessa 20 prosentilla vapauttaisi noin 500 megawattia ja vähentäisi korkeita hintapiikkejä merkittävästi.

Onko datakeskusbuumi Suomelle hyvä kauppa?

Datakeskukset voivat olla Suomelle merkittävä taloudellinen mahdollisuus. Ne tuovat suuria investointeja ja voivat kasvattaa BKT:tä, palveluvientiä, työllisyyttä ja verotuloja.

Siksi tarvitaan arvio hyödyistä ja kustannuksista. Ennen kuin datakeskusten houkuttelemisesta tehdään yksi Suomen kasvustrategian kärjistä, pitäisi tietää: Paljonko sähkönkulutus kasvaa? Paljonko saadaan uutta tuotantoa, varastointia ja joustoa – ja kuinka nopeasti? Kuka maksaa tarvittavat verkkoinvestoinnit? Mitä sähkön hinnalle tapahtuu? Ja kuinka paljon investoinnit tuovat Suomeen arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja?

Siksi en tässä jäisi pelkkien vakuuttelujen varaan. Fortumin sähköverkkojen myynnin yhteydessä silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (Kok.) arvioi sääntelyn estävän suuret hintapiikit. Muutamaa vuotta myöhemmin Caruna korotti siirtohintojaan yli 20 prosenttia.

Tällä kertaa laskelma pitäisi tehdä ennen vakuuttelua.