Mikä on oikea hinta Venäjän hybridisodankäynnille?

Tällä viikolla Saksan hallitus totesi, että ”Saksa ei ole sodassa Venäjän kanssa, mutta se on päivittäin hybridisodankäynnin kohteena”.

hybridisodankäynnille

Elokuun alussa Leipzigin lentokentällä estettiin räjähdedrooni-isku. Epäilyt kohdistuivat nopeasti Venäjään, mutta Saksa pidättäytyi nimeämästä Venäjää ennen kuin poliisitutkinta ja tiedustelutiedot muodostivat riittävän näytön. Syyskuun alussa Saksan hallitus ilmoitti katsovansa Venäjän olevan vastuussa iskusta ja varoitti uusista iskuista.

Liittokansleri Friedrich Merz oli jo aikaisemmin sanonut, että iskusta vastuussa olevat joutuvat maksamaan siitä hinnan. Saksa ilmoitti muun muassa sulkevansa Venäjän viimeisen pääkonsulaatin ja lisäävänsä painetta Venäjän varjolaivastoon.

Mutta ovatko nämä toimet riittäviä muuttamaan Venäjän laskelmia?

Saksa on ollut tässä ennenkin

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, Saksa joutui irtautumaan vuosikymmeniä jatkuneesta pyrkimyksestä vaikuttaa Venäjän politiikkaan kaupan ja vastavuoroisuuden kautta. Venäläinen maakaasu oli halpaa ja sopi Saksan teollisuuden tarpeisiin. Mutta taustalla vaikutti myös ajatus siitä, että kaupankäynti ja taloudellinen keskinäisriippuvuus muuttaisivat vähitellen Venäjää. Saksassa käytettiin termiä Wandel durch Handel (muutos kaupan kautta).

Todellista keskinäisriippuvuutta ei kuitenkaan ollut syntynyt. Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta antoi sen sijaan Venäjälle välineen painostaa Eurooppaa.

Saksa vastasi historiallisella turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnanmuutoksella, Zeitenwendellä. Leipzigin tapahtumat kuitenkin osoittavat, että muutosta on jatkettava. Venäjän uhka ei enää rajoitu Ukrainaan eikä Naton itärajalle. Se voi näkyä drooneina saksalaisella lentokentällä, sabotaasina, kyberhyökkäyksinä tai kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvina operaatioina.

Pelkkä suojautuminen ei riitä

Euroopan on pystyttävä suojaamaan kriittistä infrastruktuuriaan huomattavasti tehokkaammin. Hybridisodankäynti ja suhteellisen edullisten droonien käyttö osoittavat kuitenkin huolestuttavan epäsymmetrian. Puola joutui viime syksynä käyttämään hävittäjiä ja kalliita ohjuksia venäläisten droonien torjuntaan. Alkuvuodesta Puola ilmoitti investoivansa erilliseen, kustannustehokkaampaan droonintorjuntaan.

Leipzigin isku epäonnistui, mutta onnistuessaan se olisi voinut aiheuttaa mittavan vahingon. Jos Euroopan vastaus on vain rakentaa uusi ja kalliimpi puolustusjärjestelmä, hyökkääjä voi ainakin osittain määritellä meille aiheutuvia kustannuksia. Tämä ei voi jatkua. Myös hyökkäämisen hinnan on noustava.

Vahvempi EU:n taloudellinen pelote

Naton sotilaallisen pelotteen rinnalle tarvitaan vahvempi EU:n taloudellinen pelote. EU voi rajoittaa rahoitusta, kauppaa ja kuljetuksia sekä vaikeuttaa Venäjän energiavientiä ja pakotteiden kiertämistä.

Tämänhetkiset pakotteet ovat jo laajoja. Siksi jokaisen hybridihyökkäyksen jälkeen ei pitäisi joutua improvisoimaan uusia pakotteita. Vastauksen on oltava nykyistä ennakoitavampi. Vakavasta valtiollisesta hybridihyökkäyksestä tulisi seurata jokin konkreettinen toimi, joka kaventaa Venäjän taloudellista toimintavapautta.

Yksi ilmeinen kohde on Venäjän varjolaivasto eli tankkerit, joiden avulla Venäjä pyrkii kiertämään EU:n öljypakotteita ja länsimaiden asettamaa öljyn hintakattoa. Heinäkuussa yli puolet Venäjän meriteitse viemästä öljystä kulki tankkereilla, jotka olivat jo pakotteiden kohteena. Koska pakotelistalle joutuminen ei estä alusta kuljettamasta öljyä esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan, on listaamisen lisäksi tärkeätä vaikeuttaa koko varjolaivastoa palvelevan verkoston (vakuutusten, huollon, satamapalvelujen, rahoituksen ja öljykaupan välittäjien) toimintaa. Leipzigin tapahtumien jälkeen Saksa ilmoitti haluavansa lisätä nimenomaan varjolaivastoon kohdistuvaa painetta.

Keinoa ei tarvitse päättää etukäteen, kunhan Venäjä tietää, että vakavalla hybridihyökkäyksellä on myös taloudellinen seuraus.

Kyse ei ole kostosta. Pelotteen tarkoitus on saada vastapuoli arvioimaan jo ennen seuraavaa operaatiota, kannattaako siihen ryhtyä.

Saksa oppi vuonna 2022, ettei taloudellinen keskinäisriippuvuus tuota turvallisuutta. Nyt Euroopan on näytettävä, että hybridisodankäynti tulee Venäjälle kalliimmaksi kuin siitä saatava hyöty.

Muuten seuraava Leipzig on vain ajan kysymys.

Petra Schulze Steinen, Valkeakoski

Aluevaltuutettu ja aluehallituksen 2. varapj (Kesk)