23.1.2022 valitaan aluevaltuutetut hyvinvointialueille, jotka muodostetaan sote-uudistuksen johdosta.

 

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.

 

Vuoden 2022 loppuun saakka sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä. Vuoden 2023 alusta vastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille.

 

Täysin uuden rakennelman pystyttämiseen ja rahoitusmuotojen uudelleenkanavointiin tarvitaan osaamista, innostusta ja sitoutumista.

 

Uudistus koskee seuraavia palveluja

• sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus

• avoterveydenhuollon palvelut, kuten terveyskeskukset ja neuvolat

• oppilas- ja opiskelijahuolto

• sairaalapalvelut

• suun terveydenhuolto

• mielenterveys- ja päihdepalvelut

• lastensuojelu

• vammaispalvelut

• ikäihmisten asumispalvelut

• kotihoito

 

Hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitut edustajat päättävät alueen talousarviosta, strategiasta, palveluiden tavoitteista, organisaation rakenteista, ohjeista, säännöistä ja tärkeimmistä linjauksista, omistajaohjauksesta ja rekrytoinnista.

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääasiallisesti valtion kautta – ainakin alkuvaiheessa. Alueille annettavan rahoituksen määrittämisessä huomioidaan alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä, terveys ja ikärakenne. Kaavat, joiden perusteella rahoitus määräytyy, elävät ajassa.

 

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallinsa, lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja keskitettävät palvelut väestön tarpeet huomioon ottaen.

​

​

varaudutaan ikärakenteen muutokseen PIRKANMAAN PARHAAKSI

 

Sosiaali-, terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut näkyvät ja vaikuttavat jokaisen kuntalaisen ja kaupunkilaisen elämässä. Haluan olla vaikuttamassa siihen, kuinka nämä palvelut Pirkanmaalla rakennetaan. Uraauurtava työ tehdään nyt – aluevaltuustojen ensimmäisellä toimikaudella. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen – aikaan, jolloin pullonkaulat ovat suurimmillaan.

 

Suomen ikärakenteen muutos lisää palveluiden tarvetta ja kustannuksia. Kun väestö ikääntyy – mikä on upea todiste elintason ja hyvinvoinnin noususta – nousee myös palveluiden tarve. Samalla verotulojen kautta kustannuksia kantavien työikäisten määrä suhteellisesti vähenee. Ikärakenteen muutoksen vaikutukseen onkin kiinnitettävä huomiota nyt! Yksi vaikutuksista on esimerkiksi sote-ammattilaisten saatavuuden vaikeutuminen lähivuosina. On kehitettävä uusia, tehokkaampia tapoja tehdä ja hyödynnettävä järkevästi uutta teknologiaa käyttäen sähköisiä palveluita siellä, mihin ne asiakaskohtaisesti soveltuvat, jotta resursseja jää riittävästi tärkeisiin perinteisiin lähikontakteihin, joita ei voi korvata. 

 

Lisäksi on panostettava työhyvinvointiin ja alan kiinnostavuuteen työntekijöille, jotta palveluiden saanti tulevaisuudessakin turvataan.
 

Palvelurakenteen tarkoituksenmukaisuus ja palvelutuotannon kustannukset ja laatu on tuotava läpinäkyvästi esiin, jotta palveluiden kustannusten ja laadun kehitystä voidaan vertailla esimerkiksi eri tuottajien tai toisaalta eri hyvinvointialueiden välillä. Näin nähdään, missä voi olla parannettavaa.

 

Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää alueen talousarviosta, strategiasta, palveluiden tavoitteista, organisaation rakenteista, ohjeista, säännöistä ja tärkeimmistä linjauksista, omistajaohjauksesta ja rekrytoinnista. Esimerkiksi palvelustrategia on äärimmäisen tärkeä, sillä se linjaa, miten hyvinvointialueen sote-palvelut tuotetaan. Strategiassa otetaan kantaa palveluverkon toteutukseen, lähipalveluiden saatavuuteen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

 

Minulla on kokemusta tällaisten asioiden valmistelusta ja niihin liittyvästä päätöksenteosta. Samoin minulla on kokemusta organisaation kehittämisestä ja uudelleenjärjestämisestä, hankinnoista ja hankintatoimen ja menettelytapojen järkeistämisestä, jollaista tarvitaan nimenomaan ensimmäisen kauden rakennusvaiheen aikana.

 

Juristina olen myös tottunut käsittelemään erilaisia monimutkaisiakin lakisääteisiä rakenteita ja mallikehikoita.

Haluan tuoda osaamiseni ja kokemukseni Pirkanmaan hyväksi nyt kun tulevaa ollaan muodostamassa.

​

 

IHMINEN EDELLÄ – LÄHIPALVELUT

 

Haluan, että jokaisessa kunnassa jokainen palvelua tarvitseva saa parhaaksi katsomallaan tavalla – puhelimella, netissä tai tulemalla paikan päälle – ensikontaktin palveluihin.

 

Yhdellä luukulla voidaan nopeasti selvittää mistä, miten ja milloin jatkotoimet ovat järkevimmin saatavissa. Jatkopalvelu tai -hoito voi järjestyä tilanteen mukaan joko perinteisenä lähipalveluna, kotiin tuotuna, liikkuvilla asemilla tai digitaalisesti etänä.

 

Tällä tavoin jokaisessa kunnassa ei välttämättä tarvita 24/7 kaikkia palveluita. Resurssit tulee jakaa tarpeiden mukaan ja käyttäen digitaalisia palveluja tarkoituksenmukaisesti. Jos jokainen kunta ei ylläpidä kaikkia palveluita, hyvinvointialueella voidaan satsata laadun kehittämiseen, josta alueen pienimmissäkin kunnissa hyödytään. Myös päivystyspalveluiden on oltava riittävän lähellä, jotta jokainen voi asuinpaikastaan riippumatta tuntea olonsa turvalliseksi. 

 

Tärkeintä on, että tarpeisiin vastataan, ja avun äärelle pääsee sujuvasti ja viiveettä.

​

​

YHDENVERTAISUUS JA HELPPOUS

​

Minulle oikeudenmukaisuus ja ihmisten yhdenvertaisuus ovat tärkeitä periaatteita. Haluan, että nämä periaatteet elävät sote-uudistuksenkin kautta.

 

Pirkanmaan kaikkien 23 kunnan asukkailla tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluita.

 

Haluan, että palveluun pääseminen on jokaiselle yksinkertaista ja nopeaa. Syy, miksi niihin hakeudutaan, voi olla vaikea asia. Siksi hoitoon ja hoivaan pääsemisen on oltava helppoa.

 

Koska sairaanhoitokustannukset ovat edullisimmat silloin kun ihmiset eivät sairasta, on ennalta ehkäisevän työn ja matalan kynnyksen neuvontapalveluiden merkitys valtavan suuri.

​

 

EI HIMMELEITÄ – PAITSI JOULUNA

 

Minulle on tärkeää, että hyvinvointialueen alkutaipaleella byrokratiassa pannaan tarpeettomat rypyt sileiksi.

 

Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä noin 20 000 sopimusta, vajaa 19 000 työntekijää, 800 erilaista tietokonejärjestelmää ja 650 sote-kiinteistöä – eli valtava määrä erilaisia järjestelmiä ja sopimuksia. Suurin osa sopimuksista voidaan siirtää lakeja noudattaen helposti, mutta jotkut joudutaan uusimaan. Kiemuraista hankintajuridiikkaakaan ei voida välttää. Minulle on tärkeää, että hyvinvointialueen alkutaipaleella muodostettaville rakenteille on järkevät perusteet ja, että byrokratiassa pannaan tarpeettomat rypyt sileiksi. Tuon mielelläni osaamiseni Pirkanmaan hyvinvointialueen käyttöön.

​