1 – Ihmisten puolella

  • Jos rahat loppuvat, ketään ei hoideta

  • Ennaltaehkäisevät palvelut on pelastettava

  • Taataan mahdollisuus huolettomaan nuoruuteen ja arvokkaaseen vanhuuteen

2 – Pirkanmaa haastaa Uudenmaan – Elinvoimaa heti!

  • Pirkanmaa on kasvukäytävän talousraketti – päärataan investointeja heti eikä 20 vuoden kuluttua. Lähijunaliikennettä kehitettävä koko Tampereen seudulla, ja paikallisliikennettä koko Pirkanmaalla. Tiet kuntoon.

  • Koulutusta, yrittäjyyttä, työntekijöitä – luodaan kasvulla kaikille ihmisille edellytyksiä menestyä

  • Tehdään tuottavuusloikka panostamalla tutkimukseen ja kehitystyöhön – luodaan uuden Nokian edellytykset

3 – Kriiseistä ulos vahvempana

  • Hintoja nostavaan energianiukkuuteen vastataan lisäämällä tuotantoa – lisää uusiutuvaa energiaa, ydinvoimaa ja vetyä!

  • Oma ruokatuotanto on turvallisuuskysymys – emme voi jäädä lentotomaattien varaan

  • Lisätään omavaraisuutta – pidetään munat eri koreissa ja vesivarat omissa käsissä

 

4 – Vastuullinen taloudenpito on välttämättömyys

  • Haavoittuvimmassa asemassa olevia kansalaisia on tuettava

  • Talouden rattaita pyörittävien 1) PK-yritysten, 2) maatilojen ja 3) tavallisen keskiluokan selkärankaa on vahvistettava

  • Myös tulevien sukupolvien toimeentulomahdollisuudet on taattava

 

5 – Eurooppa voimavaraksi, EU hyötykäyttöön, vahva oma puolustus

  • Eurooppalainen yhteistyö on voimavara, jota on osattava käyttää – esimerkki: Ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava järjellä – ei sahata oksia, joilla istutaan.

  • Suomella on oltava kipeisiin kysymyksiin selkeät, Suomenkin etujen mukaiset linjat – ajoissa!

  • NATO on yhteiseurooppalainen turvallisuusratkaisu. Tuetaan EU-maiden välisiä puolustushankkeita ja vahvistetaan omaa armeijaa.

IHMISTEN PUOLELLA

 

  • Jos rahat loppuvat, ketään ei hoideta 

  • Ennaltaehkäisevät palvelut tulee pelastaa

  • Taataan mahdollisuus huolettomaan nuoruuteen ja arvokkaaseen vanhuuteen

 

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Valmisteluja tehdään vauhdilla, mutta näin suuri uudistus ei valmistu ”yön yli”. Tulevalla vaalikaudella esiin tulee nousemaan asioita, joissa tarvitaan myös kansallista lainsäädäntöä, jotta yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja tuet taataan oikeudenmukaisella tavalla koko maassa. Oleellinen kysymys tulee olemaan, mitä tapahtuu, jos hyvinvointialueiden rahat eivät riitä? 

 

Myös vastuunjakoon liittyy epäselvyyksiä. Tulee olemaan väliinputoajia, kun kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin rooleja ei ole loppuun saakka sanoitettu. 

 

Näissä asioissa, jos missään, on pidettävä Pirkanmaan ja pirkanmaalaisten puolia. On oltava ajan hermolla niin hyvinvointialueella kuin eduskunnassakin.

 

Hyvinvointialueilla henkilöstön riittävyys ja työssä jaksaminen nousevat keskiöön. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työelämän pito- ja vetovoimaa on lisättävä, jotta alan henkilöstön riittävä saatavuus voidaan turvata. Hoitajamitoituksen periaatteita pitää järkeistää. 

 

Kannan erityistä huolta ikääntyvän väestön hoivan saannista ja resurssien riittämisestä, kun hoivan tarve kasvaa samaan aikaan kun työtä tekevän ja veroja maksavan väestön osuus suhteessa pienenee. Jokaiselle kuuluu arvokas vanhuus.

 

Kannan huolta ihmisten hyvinvoinnista myös laajemmin. Korona-kauden aikana päihdeongelmat ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Ennalta-ehkäisevien sosiaalipalveluiden merkitys korostuu.

 

Korona-aika korosti myös monipaikkaisuuden merkitystä: Monipaikkaisuus on ihmisten elämän todellisuutta, johon on löydettävä sopivat hallinnolliset ja lainsäädännölliset ratkaisut. 

 

Vaikka tulevaisuus näyttää haastavalta ja meidän kaikkien sietokykyä tullaan koettelemaan eri tavoin, me selviämme vaikeiden aikojen yli!

PIRKANMAA HAASTAA UUDENMAAN – ELINVOIMAA HETI!

 

  • Pirkanmaa on kasvukäytävän talousraketti – päärataan investointeja heti eikä 20 vuoden kuluttua. Lähijunaliikennettä kehitettävä koko Tampereen seudulla, ja paikallisliikennettä koko Pirkanmaalla. Tiet kuntoon.

  • Koulutusta, yrittäjyyttä, työntekijöitä – luodaan kasvulla kaikille ihmisille edellytyksiä menestyä

  • Tehdään tuottavuusloikka panostamalla tutkimukseen ja kehitystyöhön – luodaan uuden Nokian edellytykset

Suomessa elintaso on kasvanut tasaisen varmasti 1970-luvulta lähtien, lukuun ottamatta 1990-luvun pankkikriisiä ja 2008 alkanutta finanssikriisiä.

 

Verrattuna kuitenkin esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan, olemme 2012 jälkeen jääneet kasvuluvuissa selkeästi jälkeen. Ongelmanamme on erityisesti työn tuottavuuden alhainen taso, mikä on ehkä yksi Suomen kansantalouden hankalimmista ongelmista.

 

Maamme demografinen kehitys – Suomi eläköityy – kärjistää ongelmaa, eikä se ratkea pelkästään hintakilpailukykyä ja julkista taloutta kohentamalla. Tarvitaan kasvun todellisia lähteitä – koulutusta, tutkimusta ja kehitystyön ja innovoinnin lisäämistä. Näihin on panostettava entistä enemmän myös Pirkanmaalla. 

 

Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa: meillä on kaikkea – myös niitä asioita, joissa voidaan petrata. 

 

Pirkanmaa osuu Suomen kasvukäytävälle, joten tilanne on moneen muuhun alueeseen verrattuna hyvä. Työtä on silti tehtävä elinvoimaisuuden säilyttämisen ja lisäämisen eteen. Tarvitaan töitä ja työntekijöitä, yritteliäisyyttä, osaamista ja intoa sekä uusia tapoja toimia perinteisiä täydentämään ja korvaamaan.

 

Tampere on maakunnan veturi ja olen Tampereesta ylpeä. Haastetaan Helsinki! Tehdään veturista kokonainen juna – ympäryskuntien ja koko Pirkanmaan voimalla. Kokonaisuus ratkaisee. Tässä kokonaisuudessa myös paikallisliikenteellä ja lähijunahankkeilla on merkittävä rooli, jotta välimatkat kutistuvat ja saavutettavuus paranee. Pirkanmaalta on oltava nopeat junayhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle ja pääkaupunkiin. 

 

Mutta aikaa ei ole hukattavaksi massiivisia investointeja edellyttävän uuden radan valmisteluun, joka tulisi ajankohtaiseksi vasta parinkymmenen vuoden kuluttua. Pääradan tekniikkaan on investoitava nyt, jotta jo muutaman vuoden kuluttua nopeutta Tampereen ja Helsingin välillä voidaan nostaa.
Haluan, että Pirkanmaalla pärjätään!

KRIISEISTÄ ULOS VAHVEmPANA

 

  • Hintoja nostavaan energianiukkuuteen vastataan lisäämällä tuotantoa – lisää uusiutuvaa energiaa, ydinvoimaa ja vetyä!

  • Oma ruokatuotanto on turvallisuuskysymys – emme voi jäädä lentotomaattien varaan

  • Lisätään omavaraisuutta – pidetään munat eri koreissa ja vesivarat omissa käsissä

Venäjän hyökkäyssota ja sitä seurannut energian hinnan nousu korostavat omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja näitä tukevan energiapolitiikan merkitystä. 

 

On äärimmäisen tärkeätä, että rakennamme ja voimistamme riippumattomuuttamme (Venäjän) fossiilisesta energiasta, satsaamme voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin, ja varmistamme energiaverkkojen toimivuuden myös pilvisinä, tyyninä päivinä. Tässä ydinvoima – esimerkiksi pienydinvoimaloiden kautta – on onnistunut ratkaisu. 

 

Omavaraisuus on valttia. Tämän ovat osoittaneet viime vuosien kriisit. Paluu aikaan ennen kansainvälistä kauppaa ei kuitenkaan ole mahdollista. Suomessa ei ole – eikä Euroopassakaan – olemassa kaikkia luonnonvaroja tai teknologiaa, jota tarvitsemme. Näiltä osin on tärkeä osallistua eurooppalaisen strategisen riippumattomuuden rakentamiseen. Samaan aikaan meidän täytyy kuitenkin pyrkiä olemaan niin pitkälle kuin mahdollista omavaraisia strategisesti tärkeillä aloilla ja huolehtia siitä, että infrastruktuurimme toimii. Esimerkiksi vesihuolto on säilytettävä suomalaisessa julkisessa omistuksessa. 
Lähellä tuotettu, puhdas kotimainen ruoka on palannut takaisin arvoonsa. Samaan aikaan suomalainen alkutuotanto on kriisissä, eikä tiedonkulku siitä, että riski tilojen lopettamisesta on todellinen, ole välttämättä kulkeutunut kaikkialle. Tähän on puututtava. Ulkomaisen tuontiruoan varaan ei Suomea voi jättää. Se ei ole kestävää, eikä ainoana vaihtoehtona enää edes edullista. Alkutuotannon loppuminen Suomessa vaarantaisi huoltovarmuutemme. Kouluissamme, päiväkodeissamme ja hoivalaitoksissamme pitää lisätä kotimaisten elintarvikkeiden ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden osuutta. Näin tuemme yrittäjyyttä, huoltovarmuutta, työtä ja hyvinvointia.

VASTUULLINEN TALOUDENPITO ON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS

 

  • Haavoittuvimmassa asemassa olevia kansalaisia on tuettava

  • Talouden rattaita pyörittävien 1) PK-yritysten, 2) maatilojen ja 3) tavallisen keskiluokan selkärankaa on vahvistettava

  • Myös tulevien sukupolvien toimeentulomahdollisuudet on taattava

Kriisit ovat johtaneet siihen, että koko Eurooppa, Suomi mukaan lukien kamppailee taloudellisten vaikeuksien, inflaation ja jopa taantuman kynsissä. 

 

Poikkeuksellisen kova hintojen, erityisesti energian hintojen, nousu johtavat ihmisten eriarvoistumiseen ja koettelevat hyvinvointivaltion kestävyyttä. Jos emme nyt vahvista sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja elinkeinoelämän toiminnan edellytyksiä, voi koko paletti hajota käsiin. Haavoittuvimmassa asemassa olevia kansalaisia on tuettava. On myös huolehdittava siitä, ettei taakka käy liian raskaaksi Suomen talouden rattaita pyörittävälle, aivan tavalliselle työtätekevälle keskiluokalle, PK-yrityksille ja maatiloille. 

 

Tulevaisuus on sumuinen. Kukaan ei tänään pysty sanomaan, kuinka vaikeaksi tilanne voi kehittyä. Kriiseissä katse kääntyy lähipiirin toimeentuloon. Tämä on luonnollista ja näin tuleekin olla. 

 

Siksi päättäjien tehtävä on katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. On löydettävä tasapaino siinä, kuinka turvata hyvinvointi tänään vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. On löydettävä keinot saada soppa riittämään, jotta huomennakin voidaan syödä.

 

Suomen talous, pientyvien veroa-maksavien ikäluokkien aikana, ei kestä jatkuvaa velkataakan kasvua. Ennakoimattomat kriisit ovat oikeuttaneet velanottoon. On kiinnitettävä huomio siihen, kuinka velkarahat käytetään. Viimeistään nyt, kun matalien korkojen ja löysän rahapolitiikan aika on ohi, on resurssit saatava tuottamaan. Tuotto ja talouskasvu eivät ole itseisarvo, vaan väline, jolla hyvinvointi voidaan turvata. 

 

Keskuspankin tehtävä – rahan arvon säilyttäminen, taistelu inflaatiota vastaan – vaikeutuu jos valtiot samaan aikaan tekevät inflaatiota kiihdyttäviä toimia. 

 

Tarvitaan siis tasapainoa talouden, ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin välillä. Tarvitaan harkintakykyä, malttia, rohkeutta ja ymmärrystä.

EUROOPPA VOIMAVARAKSI, EU HYÖTYKÄYTTÖÖN, VAHVA OMA PUOLUSTUS

 

  • Eurooppalainen yhteistyö on voimavara, jota on osattava käyttää – esimerkki: Ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava järjellä – ei sahata oksia, joilla istutaan.

  • Suomella on oltava kipeisiin kysymyksiin selkeät, Suomenkin etujen mukaiset linjat – ajoissa!

  • NATO on yhteiseurooppalainen turvallisuusratkaisu. Tuetaan EU-maiden välisiä puolustushankkeita ja vahvistetaan omaa armeijaa.

EU-asiat ovat osa kotimaan politiikkaa. Edustuksellisen kansanvallan kautta eduskunta viime kädessä vahvistaa linjan, jolla Suomen EU-tavoitteita viedään eteenpäin. 

 

Tilanne Euroopassa tulee väistämättä johtamaan siihen, että joudumme ottamaan kantaa suuriin kysymyksiin kuten yhteisvelka, yhteinen puolustus, ja yhteinen ulkopolitiikka sekä jäsenvaltioiden talous- ja fiskaalipolitiikan koordinointi. 
Taistelu ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan ovat äärimmäisen tärkeitä suomalaisille. Työtä voidaan tehdä monella tavalla – suomalaiseen luontoon sopivalla ja pohjoisen luontoarvot huomioivalla tavalla tai enemmän ”etelä- ja yleiseurooppalaisella” tavalla. Minä haluan, että Suomelle saadaan linjat, jotka ovat Suomen(kin) edun mukaisia!

 

EU:ssa tehtävät ratkaisut vaikuttavat kaikkiin edellä mainitsemiini teemoihin: otetaanko fiskaalipolitiikan koordinoinnissa pohjois- vai eteläeurooppalainen ote, miten määritellään hankkeet, joihin voi saada EU-rahoitusta, mikä kanta otetaan maahanmuuttopolitiikkaan, kuinka yhteistä maatalouspolitiikkaa hoidetaan, ja kehitetäänkö EU:n strategista autonomiaa yhdessä? 

 

Asioita tulee eduskuntaan nopealla tahdilla, eikä kaikki ole yksiselitteisen helppoa. Siksi on tärkeätä, että eduskunnassa on kansanedustajia, joilla on EU-osaamista ja tietoisuutta sekä voimakas tahto näihin asioihin vaikuttaa. 

 

Suomen EU-jäsenyys oli myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu. NATOon liittyminen vahvistaa puolustustamme. Jatkossa Itämeren strateginen merkitys kasvaa ja hybridisodankäynnin uhat lisääntyvät. Tärkein turvallisuutemme tae on vahva oma puolustus. Tähän on panostettava – esimerkiksi uudelle kattavalle ilmapuolustusjärjestelmälle (kuten European Sky Shield Initiative) on löydyttävä rahoitus.

 
 
 
 
 

EDUSKUNTAVAALIT 2023 – PETRAN TEEMAT

21_P__7532_.jpg