”Eikä talous ole ainoa asia, josta tulevalla vaalikaudella tullaan vääntämään kättä. EU:sta on tulossa paljon hankalia rajanvetoja”, kirjoittaa Petra Schulze Steinen.
Valkeakosken Sanomat, Petra Schulze Steinen: 17.03.2023
MIELIPIDE. Tulevalla vaalikaudella edessä on mahdoton tehtävä: Suo siellä, vetelä täällä.
Suomen ylivelkaantuminen on saatava kuriin. Vaikka kansalaisten ostovoima laskee ja energian hinnat pysyvät korkealla, on pystyttävä investoimaan tulevaisuuteen, puhtaaseen energiaan, koulutukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön tulevaisuuden äänestäjien eduksi. Samaan aikaa tätä päivää elävien huudot voimistuvat, kritiikki kasvaa, ja ikääntyvä Suomi kärsii työvoimapulasta.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen taloutta on vahvistettava 9 miljardin euron edestä tulevien kahden vaalikauden aikana, jos taloutemme halutaan kestävälle pohjalle. Arviota tarkistettiin myöhemmin 11 miljardiin erityisesti korkomenojen kasvun johdosta.
Helsingin yliopiston työelämäprofessori, ekonomisti Vesa Vihriälä on helmikuun blogikirjoituksessaan vetänyt yhteen puolueiden vaaliohjelmat julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta. Puolueiden kunnianhimotaso ja realismi poikkeavat toisistaan melkoisesti. Kokoomus ehdottaa tulevalle vaalikaudelle 5,5 miljardin leikkauksia ja uskoo talouskasvun tuovan 2 miljardia. SDP ei leikkaisi mistään, uskoo talouskasvun tuovan 3,25 miljardia ja ehdottaa 1,5 miljardin veronkorotuksia. Vihreiden usko talouskasvuun on samaa luokkaa. Sen kautta arvioidaan tulevan 3 miljardia, veronkorotuksista 1,25 ja menoleikkauksista 1,5 miljardia. Vasemmistoliitto ehdottaa leikkausten sijaan uusia menoja 1 miljardin edestä. Veronkorotuksia ehdotetaan 2,5 miljardin verran ja talouskasvun uskotaan tuovan 1,5 miljardia. Perussuomalaiset ilmeisesti ehdottavat 2,4 miljardin leikkauksia. Keskusta ehdottaa 2,75 miljardin leikkauksia, 0,75 miljardia kerääntyisi haittaverotuksesta ja 1,5 miljardia talouskasvusta.
Kokoomuksen linjan menoleikkauksilla olisi nopein ja kestävin vaikutus. Historian valossa 5,5 miljardin leikkaukset eivät kuitenkaan välttämättä ole realistisia. Sipilän hallitus onnistui vuosina 2015–2019 saamaan Suomen talouden kuntoon 3 miljardin leikkauksilla, joiden johdosta suuri osa suomalaisia on vielä tänäänkin kiukkuisia. Ovatko ehdotetut 5,5 miljardin leikkaukset tätä taustaa vasten, ihmisten ostovoiman laskiessa, realistisia toteuttaa?
Entä onko vihreiden ja sosiaalidemokraattien usko talouskasvuun realistinen? Talouskasvun siemeniin on panostettava ja toivon, että Suomi onnistuu. Keskustan talouspoliittinen työryhmä, jonka jäsen olen, arvioi käyrän kuitenkin loivemmaksi. Keskustan ohjelmassa optimismia on 1,5 miljardin edestä. Suomen pankin arvion mukaan ajaudumme tänä vuonna lievään taantumaan. Kasvun ennustetaan elpyvän noin 1 prosenttiin ensi vuonna ja 1,5 prosentin tuntumaan vuonna 2025. Tämä ei ole riittävä tahti toivottujen kasvuvaikutusten suhteen. Mutta kuinka talous kehittyy, riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaan ja kuinka voimakkaasti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kehittyy.
Äänestäjät päättävät, mikä on Suomen tulevaisuuden linja.
Mielenkiinnolla odotan tulevia hallitusneuvotteluita suurimpien puolueiden linjojen poiketessa toisistaan niin merkittävästi. Eikä talous ole ainoa asia, josta tulevalla vaalikaudella tullaan vääntämään kättä. EU:sta on tulossa paljon hankalia rajanvetoja. Tulevan hallituskauden ensimmäinen vuosi on tuhannen taalan paikka Suomelle muodostaa selkeitä ja voimakkaita EU-politiikan linjauksia, joilla vaikuttaa 2024 EU-vaalien jälkeen valittavan uuden komission agendaan.
Petra Schulze Steinen
valkeakoskelainen aluevaltuutettu (kesk.)
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Juttu on julkaistu Valkeakosken Sanomassa, 17.03.2023