EU ja NATO allekirjoittivat alkuviikosta yhteisen julistuksen, jota oli odoteltu lähes vuosi. Edelliset ovat vuosilta 2016 ja 2018. Julistus korostaa osapuolten yhteistyötä, mutta sillä on myös syvällisempi merkitys: käytetty sanamuoto ”eurooppalainen puolustus…. täydentää NATOa ja on yhteentoimiva sen kanssa” viittaa NATOn ensisijaisuuteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden omaan puolustukseen nähden. Tämä on varmasti ainoa realistinen puolustusratkaisu Euroopalle tällä hetkellä. NATOn ensisijaisuus ei kuitenkaan tarkoita, ettei oma puolustus olisi tärkeä. Päinvastoin, maiden on vahvistettava yhteisessä intressissä omaakin puolustustaan. Ranskan presidentti Macron on useamman vuoden ajan – ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – puhunut EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisen puolesta. Tämänkään merkitys ei ole ohi. Esimerkiksi eri maiden armeijoiden käyttämien kalustojen yhteensopivuutta voidaan parantaa. Kulissien takana kuiskitaan, miksi julistuksen sanamuodon hiomiseen kului vuosi? Oliko syynä se, että NATO-maa Turkki olisi halunnut osallistua EU sotilaallisiin projekteihin, mitä Kypros vastusti. Vai viivästyttikö prosessia EU:n ja USA:n erimielisyys julistuksen Kiinaa koskevasta sanamuodosta? Financial Timesin mukaan joka tapauksessa julistuksen lopullinen sanamuoto, jossa viitataan Kiinan ”kasvavaan määrätietoisuuteen” on miedompi, kuin USA olisi alunperin halunnut. Linkki Eurooppaneuvoston lehdistötiedotteeseen: https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/01/10/eu-nato-joint-declaration-10-january-2023/