Populismin hajottava voima uhkaa hyvinvointiamme, sillä globalisoituneessa maailmassa valtiot eivät pärjää yksin, kirjoittaa Petra Schulze Steinen.
Populismi on helpolta ja hyvältä kuulostavien ratkaisujen antamista vaikeisiin ongelmiin. Valitettavasti helpolta kuulostavat ratkaisut ovat usein epärealistisia.
Populismi on merkki länsimaisen kulttuurin kriisistä ja samalla kriisiä voimistava ilmiö.
Populismin nousua kiihdyttää perinteisten puolueiden epäonnistuminen maahanmuuttokeskustelussa.
Toisaalta ilmiö voidaan nähdä niiden protestina, joille teknologian kehitys on tuonut suurimmat menetykset ja joiden arvojen säilyttämiselle perinteiset puolueet eivät ole kyenneet tarjoamaan luottamusta.
Yhteiskunta jakautuu yhä enemmän ”kosmopoliitteihin”, jotka ovat kotonaan maailman joka kolkassa, ja ”paikallisiin”, jotka ikävöivät takaisin aikaa ennen globalisaatiota.
Euro on tuonut talousvakautta, mutta vienyt maiden päätäntävallan rahapolitiikasta. Paineet kohdistuvat jäsenvaltioiden poliittisiin päättäjiin. Tästä on esimerkkinä Suomen kilpailukykysopimus, jonka tavoitteena oli saada Suomessa valmistettujen tuotteiden hintoja erityisesti henkilöstökustannusten osalta kilpailukykyisemmiksi maailmalla.
Muutokset Euroopassa ovat tapahtuneet samanaikaisesti Kiinan nousun kanssa. EU:n ja Kiinan välinen kauppa on lähes nelinkertaistunut, ja Kiinan vienti USA:han kasvanut 35-kertaiseksi vuosina 1990–2010.
Kiinan kaupan kasvu on hyödyttänyt maita, jotka valmistavat investointihyödykkeitä (kuten Saksa) ja joita Kiina tarvitsee kasvustrategiansa tueksi. Vähemmän se on hyödyttänyt maita (kuten Italia), jotka valmistavat kulutushyödykkeitä kiinalaisten kilpailijana.
Vuonna 2015 Eurooppaa kohtasi suuri muuttoaalto Afrikasta ja Lähi-idästä. Tätä edeltänyt EU:n laajeneminen itään oli aiheuttanut Euroopan sisällä tuloerojen kasvua ja johtanut
Euroopan sisäiseen muuttoliikkeeseen.
Populismi on protesti globalisaatiota ja erityisesti kansainvälisen kaupan ja muuttoliikkeen seurauksia vastaan. Ne ovat johtaneet tulonsiirtoihin länsimaissa.
Populismi on protesti myös EU:lle ja kaikelle sille, minkä mielletään johtuvan valtioiden rajojen avaamisesta ja omasta valuutasta luopumisesta. Oikeisto- ja vasemmistopopulismia yhdistävä voima on Euroopan integraation vastustaminen, vaikka kummankin syyt ovat erilaiset.
Populismin hajottava voima uhkaa hyvinvointiamme, sillä globalisoituneessa maailmassa valtiot eivät pärjää yksin. Kun valtiolla menee huonosti, vaikutukset näkyvät ensimmäisenä heikompiosaisilla. Siksi on tärkeää ottaa populismin nousu vakavasti ja pyrkiä miettimään rakentavia ratkaisuja vähättelyn sijaan.
Yhä nopeammin muuttuvassa Euroopassa ei ole realistista kuvitella, että vastustamalla EU:ta ja Euroopan integraatiota saataisiin takaisin maailma, joka vallitsi ennen Suomen liittymistä EU:hun.
Tarvitaan uusi visio, jotta Eurooppa pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa ja pysyisi erityisesti Kiinan ja USA:n kehityksessä mukana.
On saatava aikaan muutos, jotta ihmiset näkevät, että EU on mahdollisuus globalisaation keskellä pysyä kehityksessä mukana ja varmistaa eurooppalaisten valtioiden asema maailmankartalla.
On selvää, ettei Euroopan tulevaisuutta voida rakentaa 20–30 viime vuoden aikana ajetun EU-politiikan jatkumolle tai ”Euroopan yhdysvaltojen” varaan –tai luomalla enemmän EU-toimistoja ja byrokratiaa.
Itse näen ratkaisun siemenen eriasteisessa integraatiossa. Joillain alueilla tarvitaan syvää yhteistyötä. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpailu- ja teollisuuspolitiikka tai raha- ja talousliitto. Toisilla alueilla, kuten yhteisessä puolustuspolitiikassa, voidaan edetä eri tahdissa tai jopa harkita sääntelyn purkamista.
On puhuttava avoimesti vaikeista kysymyksistä, joista on vuosia vaiettu EU-tasolla.
On laadittava perustavaa laatua oleva strategia sille, mihin Eurooppaa ja EU:ta halutaan viedä ja mikä auttaa meitä selviämään muun muassa Aasiasta tulevasta kovasta kilpailusta.
Petra Schulze Steinen
oikeustieteen lisensiaatti, Frankfurt
Kauppalehti julkaisi mielipidekirjoitukseni populismista 27.5.2019. Koska kyse on mielipiteestä, eikä toimittajan jutusta, julkaisen sen myös tässä kotisivullani, mutta alla olevasta linkistä pääset lukemaan sen Kauppalehden sivuilta.
