Suomi on onnistunut muutamia kertoja historiansa aikana ylittämään uutiskynnyksen keski-eurooppalaisessa mediassa. Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle. Myös mäkihyppääjät Matti Nykänen ja Janne Ahonen ovat pitäneet Suomen siellä. Jääkiekon MM-voitot huomattiin Ruotsissa. Lordi voitti euroviisut ja suomalaiset kuuluvat maailman onnellisimpiin ihmisiin. Pisa-kuningattarena Suomi on eurooppalaisten kasvatustieteilijöiden mielissä mallioppilas ja joskus Suomea on kutsuttu jopa koko EU:n mallioppilaaksi.
Nyt Suomella on tuhannen taalan paikka jäädä kaikkien EU-maiden kansalaisten mieliin maana, joka kaatoi EU:n koronatukipaketin. Jos paketti jää ratifioimatta, kiittävät erityisesti Kiina ja Venäjä.
Vaikka on selvää, ettei EU:n koronatukipaketin avulla yksinään turvata EU:n talouskasvua – siihen tarvitaan suuria toimia, erityisesti taloutta tervehdyttäviä rakennemuutoksia, kaikissa jäsenvaltioissa – hidastaisi paketin ansiosta tehtyjen suunnitelmien kariutuminen kuitenkin EU:n toipumista niin paljon, että kilpailijamaissa kuten Kiinassa ja Venäjällä oltaisiin tyytyväisiä.
EU:N koronatukipaketin varojen saanti on sidottu tiettyjen sääntöjen noudattamiseen. Jäsenvaltion on esimerkiksi osoitettava, että saatavista varoista 37 prosenttia käytetään vihreän siirtymän tukemiseen ja 20 prosenttia digitalisaation edistämiseen.
Komissio on vihdoin kunnostautunut pitämään sääntöjen noudattamisesta kiinni. Jopa Ranska on joutunut tekemään myönnytyksiä.
Suomi tulisi paketin kaatajana jäämään kaikkien jäsenvaltioiden mieliin maana, joka torppasi velkaantuneiden maiden pyrkimykset saada aikaan rakennemuutoksia talouksiensa tervehdyttämiseksi.
Erityisesti Kreikkaa ja Italiaa on kiitelty kunnianhimoisten ja lupaavien uudistusohjelmiensa tasosta. Ei toki ole varmaa, että eri maissa suunniteltujen uudistusten avulla maiden velkaantumiskelkka saataisiin kääntymään, mutta ainakin epäonnistumiselle löytyisi tässä tilanteessa uutta sormella osoitettavaa: Suomi.
IRONIASTA ASIAAN, mielestäni kaikkien niiden suomalaisten ja erityisesti niiden kansanedustajien, jotka vielä tänään ajattelevat rinta röyhöllä pelastavansa Suomen tulevaisuuden äänestämällä EU:n koronatukipakettia vastaan tulee ajatella, mitä vaihtoehtoja Suomelle jää tulevaisuudessa, jos se kaataa paketin.
Jos Suomi kaataa paketin, tulee muille EU-maille kiire laatia vastaavankaltainen mutta jäsenvaltioiden välisiin sopimuksiin perustuva EU:n budjetin ja perussopimusten ulkopuolinen rakennelma. Hieman samaan tyyliin kuin Euroopan Vakausmekanismi (EVM) luotiin finanssikriisin jälkeen.
Myös pitkät ja vaikeat neuvottelut monivuotisesta talousarviosta menevät uusiksi. Koronatukipaketin rahojen saanti maissa, joissa niitä kipeästi tarvitaan, viivästyy entisestään.
Mietin myös, että ajattelevatko tahot, joiden mielestä EU:n koronatukipakettiin sisältyy “valuvikoja”, että Suomi olisi mukana uudessa neuvottelupöydässä vääntäen itselleen aikaisempaa paremmat edut? Kuvittelevatko he, että Suomi, joka koronatukipaketin ohessa kaataisi myös EU:n monivuotisen budjetin, pystyisi neuvottelemaan itselleen esimerkiksi yhtä hyvät alue- ja maataloustuet? Nyt Suomelle oli saatu osana monivuotista budjettia tuet, jossa Suomen nettomaksuosuus pieneni?
Mikä jäsenvaltio luottaisi Suomeen tulevaisuudessa? Olisiko millään EU-maalla, joka uskoo Euroopan solidaarisuusajatukseen, kiinnostusta jatkossa tehdä yhteistyötä tai kuunnella maata, joka kaatoi EU:n koronatukipaketin?
Ehkä pakettia vastustavien perimmäinen ajatus onkin johtaa Suomea kohti Fixitiä?
Kirjoitus on julkaistu myös Suomenmaan blogissani: Lähdetäänkö torille tuulettamaan, kun Suomi on eurooppalaisissa otsikoissa? - Petra Schulze Steinen (suomenmaa.fi)
sekä Uuden Suomen blogissani: Suomi on eurooppalaisissa otsikoissa – kuka lähtee torille tuulettamaan? | Uusi Suomi Puheenvuoro