Kun poliitikot alkavat pelätä äänestäjiä

Sachsen-Anhaltin vaalit ylittivät uutiskynnyksen Suomessakin. Entisen Itä-Saksan alueella sijaitsevassa osavaltiossa asuu vain noin 2,1 miljoonaa ihmistä (2,5 % maan väestöstä), ja sen osuus Saksan bruttokansantuotteesta on alle 2 %.

Silti pikkuruinen Sachsen-Anhalt järisytti viikonloppuna maan politiikkaa.

Alternativ für Deutschland (AfD) sai osavaltiovaaleissa 43,8 % äänistä, kun edellisissä vaaleissa sen kannatus oli 20,8 %. Kristillisdemokraattien (CDU) kannatus putosi 37,1 prosentista 17,2 prosenttiin. AfD ei saanut ehdotonta enemmistöä. Hallituksen muodostus on käynnissä.

Vaalituloksen merkittävin seuraus ei mielestäni ole se, kuka Sachsen-Anhaltia seuraavat vuodet hallitsee. Kiinnostavinta on, miten tulos vaikuttaa valtakunnan tasolla, Berliinissä.

Saksa tarvitsee kipeästi uudistuksia. Väestö ikääntyy, talous on kasvanut heikosti ja eläke-, terveys- ja hoivajärjestelmien kustannukset räjähtävät käsiin. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta ratkaisuja on lykätty ja lykätty.

Friedrich Merzin hallitus aloitti kautensa uudistusmielisenä. Vielä tänä keväänä Saksassa puhuttiin ”reformi-ikkunasta”: vaikeita päätöksiä piti tehdä ennen syksyn osavaltiovaaleja.

Ja nyt on ääni kellossa muuttumassa jo ensimmäisen suuren AfD-voiton jälkeen.

Hallituspuolueissa pohditaan, miten paljon esimerkiksi eläkkeitä, sairausvakuutusta ja sosiaaliturvaa voidaan uudistaa. Sachsen-Anhaltin tulos tulkitaan varoitukseksi. Missä kulkee hallituspuolueiden äänestäjien sietoraja, jos ihmisten arkeen negatiivisina tuntuvia mutta välttämättömiä uudistuksia jatketaan?

Tämä on mielestäni vaalituloksen vakavin seuraus.

AfD:n vahvistumiseen liittyy Saksassa monia huolia. Mutta sekin on vaarallista, jos AfD:n kannatuksen kasvu lamaannuttaa muut puolueet. Jos vaalitappion pelko johtaa siihen, että välttämättömät uudistukset jätetään tekemättä, seuraa pysähtyneisyys.

Totta kai demokratiaan kuuluu, että poliitikot kuuntelevat äänestäjiä. Mutta mikä on demokratian tila, jos vaikeat päätökset jätetään tekemättä seuraavien vaalien pelossa?

Poliitikkojen tehtävä ei voi olla vain tehdä päätöksiä, joista ihmiset juuri nyt pitävät. Vastuun täytyy ulottua pidemmälle. Poliitikon täytyy kertoa rehellisesti, miksi jokin muutos on välttämätön, pyrkiä tekemään se mahdollisimman oikeudenmukaisesti – ja kantaa päätöksestä poliittinen vastuu.

Tämä ei koske vain Saksaa.

Meillä Suomessakin vaikeita ja epäsuosittuja päätöksiä lykätään. Jos politiikan opetus on se, että uudistuksen tekijää rangaistaan ja ongelman lykkääminen kannattaa, mihin se johtaa? Ainakin siihen, että hallituksella on entistä suurempi houkutus jättää päätökset tekemättä ja siirtää ne seuraavalle hallitukselle.

Saksalla ei enää oikein olisi siihen varaa. Suomella sitäkin vähemmän.

Siksi Sachsen-Anhaltin esimerkkiä kannattaa Suomessakin pureskella kunnolla. Huomiota ei tulisi kiinnittaa vain AfD:n menestyksen vaan erityisesti siihen, mitä muut puolueet tekevät sen jälkeen.