top of page

Hurjia lupauksia vai velkaan kiinni sarvista?

Päivitetty: 17. maalisk. 2023

Suomen ylivelkaantuminen on saatava kuriin, tykkään ottaa härkää sarvista, kirjoittaa Petra Schulze Steinen.




Kysyn itseltäni, miksi pyrkiä eduskuntaan. Seuraavalla vaalikaudella edessä on aivan mahdoton tehtävä! Suo siellä, vetelä täällä.


Suomen ylivelkaantuminen on saatava kuriin. Vaikka kansalaisten ostovoima laskee ja energian hinnat pysyvät korkealla, on pystyttävä investoimaan tulevaisuuteen, puhtaaseen energiaan, koulutukseen, tutkimus ja kehitystyöhön tulevaisuuden äänestäjien eduksi. Samaan aikaa tätä päivää elävien huudot voimistuvat, kritiikki kasvaa, ja ikääntyvä Suomi kärsii työvoimapulasta.


Jotkut tykkäävät ottaa härkää sarvista. Kuulun niihin.


VALTIOVARAINMINISTERIÖN joulukuisen arvion mukaan Suomen taloutta on vahvistettava 9 miljardin (eli 9000 miljoonan) euron edestä tulevien kahden vaalikauden aikana, jos taloutemme halutaan kestävälle pohjalle. Arviota tarkistettiin myöhemmin 11 miljardiin erityisesti korkomenojen kasvun johdosta.

Helsingin yliopiston työelämäprofessori, ekonomisti Vesa Vihriälä on helmikuun blogikirjoituksessaan vetänyt yhteen puolueiden vaaliohjelmat julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta. Ohjelmat oli laadittu 9 miljardin säästötarpeen perusteella. Puolueiden kunnianhimotaso ja realismi poikkeavat toisistaan melkoisesti.


Kokoomus ehdottaa tulevalle vaalikaudelle 7,5 miljardin euron tasapainotusta, joka koostuisi 5,5 miljardin leikkauksista, ja 2 miljardin tarpeet katettaisiin talouskasvulla. Sdp:n tasapainotustavoite on 4,75 miljardia euroa, josta talouskasvu kattaisi 3,25 miljardia ja veronkorotukset 1,5 miljardia. Leikkauksia ei ehdoteta lainkaan. Vihreiden usko talouskasvuun on lähes yhtä voimakas. Sen kautta 6 miljardin kokonaistasapainotustavoitteesta arvioidaan tulevan 3 miljardia euroa, veronkorotuksista 1,25 ja menoleikkauksista 1,5 miljardia. Vasemmistoliiton kokonaistavoite on vain 3 miljardia. Leikkausten sijaan uusia menoja esitetään 1 miljardin euron edestä. Veronkorotuksia ehdotetaan 2,5 miljardia ja talouskasvun uskotaan tuovan 1,5 miljardia euroa. Perussuomalaiset ilmeisesti ehdottavat 2,4 miljardin leikkauksia. Keskustan kokonaistavoite on 5 miljardia, joka koostuu 2,75 miljardin euron leikkauksista, 0,75 verotuksesta (ei kuitenkaan tulo- tai yritysverotuksesta) ja 1,5 miljardin talouskasvutavoitteesta.


Kokoomuksen linjan menoleikkauksilla olisi nopein ja kestävin vaikutus. Historian valossa 5,5 miljardin euron leikkaukset eivät kuitenkaan välttämättä ole realistisia. Sipilän hallitus onnistui (2015–2019) saamaan Suomen talouden kuntoon 3 miljardin euron leikkauksilla, joiden johdosta suuri osa suomalaisia on vielä tänäänkin kiukkuisia. Ovatko ehdotetut 5,5 miljardin leikkaukset tätä taustaa vasten, ihmisten ostovoiman laskiessa, realistisia toteuttaa? Entä onko vihreiden ja sosiaalidemokraattien usko talouskasvuun realistinen? Talouskasvun siemeniin on panostettava ja toivon, että Suomi onnistuu.


KESKUSTAN talouspoliittinen työryhmä, jonka jäsen olen, arvioi käyrän kuitenkin loivemmaksi. Keskustan ohjelmassa optimismia on 1,5 miljardin edestä. Suomen pankin arvion mukaan ajaudumme tänä vuonna lievään taantumaan. Kasvun ennustetaan elpyvän noin 1 prosenttiin ensi vuonna ja 1,5 prosentin tuntumaan vuonna 2025. Tämä ei ole riittävä tahti toivottujen kasvuvaikutusten suhteen. Mutta kuinka talous kehittyy, riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaan ja kuinka voimakkaasti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kehittyy.

Keskustan ohjelma on nähdäkseni realistisin, mutta äänestäjät viime kädessä päättävät, mikä on Suomen tulevaisuuden linja.


Petra Schulze Steinen

aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (kesk.), Valkeakoski

 

Koko juttu julkaistu Aamulehdessä, 14.3.2023

43 katselukertaa

Comments


bottom of page