Korona oli selätetty tai ainakin unohdettu; matkustusinto palannut ja kentät ruuhkaantuivat. ihmiset juhlivat.
Ilmassa oli sykettä – kuin iloisella 1920-luvulla ennen suurta lamaa.
Tummat pilvet alkoivat kerääntyä keski-Euroopan taivaalle heinäkuussa, kun Gazprom laittoi Saksan kaasuputken huoltotauolle. Kaasun loppuminen saattaisi kansalaiset palelemaan ja talouden taantumaan. Vaikutukset heijastuisivat koko Eurooppaan.
Tilanne ei kuitenkaan eskaloitunut. Kaasuputki avattiin. Saksan varastot alkoivat täyttyä ja vaikuttivat riittävän talven yli. Lieneekö Putinin tästä vetänyt omat johtopäätöksensä, sillä kaasuhanat suljettiin syyskuun alussa – tällä kertaa ehkä lopullisesti.
Saksan energiaviranomaisen mukaan 85% täytetyt varastot eivät riitä talven yli. Kansalaisten vähennettävä energian kulutustaan arviolta ainakin viidenneksellä, mutta syyskuun ensimmäisen viileän viikon aikana energiankulutus kuitenkin kasvoi.
Kaasukriisistä on tullut energiakriisi – sähkömarkkinat reagoivat erityisen voimakkaasti.
Suomen hallitus valmisteli syyskuun ensimmäisen viikonvaihteen aikana hätätilarahoituspaketin energiayhtiöiden tukemiseksi mahdollisen kriisin yli.
Edellisen viikon budjettiriihessä hallitus päätti laskea sähkön ALV:a, lisätä kotitalousvähennykseen sähkövähennysosan ja mahdollistaa suoran tuen kaikkein pienituloisimmille.
Molemmat toimenpidekokonaisuudet johtuvat energian hintojen noususta, mutta niiden syyt ja vaikutukset eivät ole samoja: ensin mainitussa kyse on tiukoin kriteerein myönnettävästä lainasta (ei ilmaisesta tuesta) sellaiselle kotimaiselle energiayhtiölle, jonka ajautuminen konkurssiin olisi Suomen energiamarkkinoiden toimivuuden ja viime kädessä huoltovarmuuden kannalta kriittistä. Konkurssiin ajautumisen riski johtuu sähkömarkkinoiden pörssikaupan luonteesta, johon valtio ei voi yksin vaikuttaa.
Budjettiriihen sähköpaketissa kyse on konkreettisesta avusta kansalaisille sähkön hinnan kallistuessa samalla kun yleisesti hinnat nousevat ja ostovoima heikkenee. Näitä toimia ei kohdistettu yrityssektorille sillä energiakriisissä kyse ei ole pandemian tapaisesta tilanteesta, jossa yritysten toimintaa jouduttiin valtion toimesta rajoittamaan. Tukien tiukkaa rajaamista puoltaa myös se, ettei niillä hoideta itse ongelmaa – markkinoiden sairautta – vaan lievennetään oireita tavalla, jolla laajassa mittakaavassa on riski pahentaa ongelmaa.
Koska on selvää, että talouden haasteet tulevat ketjureaktiona koettelemaan myös suurta osaa yrityssektoria, olisi mielestäni kuitenkin tärkeä ryhtyä pohtimaan – kuten esimerkiksi Saksassa jo tehdään – voitaisiinko erityisesti PK-yritysten toimintaa jollain tavoin edistää taloudellisen tilanteen heiketessä.
Jäikö kesä 2022 vain hetken huumaksi kriisin ja vakavan kriisin välissä, jää nähtäväksi.
Kukaan ei tällä hetkellä varmuudella osaa sanoa, kuinka vaikeaksi tuleva talvi ja vuosi muodostuvat. Putinin suunnitelma saada Eurooppa polvilleen oli nerokas. Suomalaista sisua tarvitaan nyt myös Etelä-Euroopassa ja toivon, että yhteistyökykyä löytyy vaikean ajan yli – edes Putinin kiusaksi.
Mielipide on julkaistu Aamulehdessä 8.9.2022: https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009053319.html
Comments