Vaalikone: Enemmistö ehdokkaista pitäisi kuntarajat kunniassa. Jokaisesta kunnasta pitäisi löytyä toimipiste, jossa on vähintään kiinteä lääkäripalvelu.
Kiinteä lääkärin vastaanotto pitää löytyä jokaisesta kunnasta tulevaisuudessakin, linjaavat aluevaaliehdokkaat. KAI SKYTTÄ
Tamperelainen nosti minun vastaukseni "– Lähipalvelut on turvattava kaikissa kunnissa. Se on mielestäni hyvinvointialueen tehtävä. Seinistä voidaan luopua, mutta palveluista ei, perustelee Petra Schulze Steinen (kesk.) Valkeakoskelta." esiin kysymyksessä lähipalveluiden merkityksestä. Haluan tässä vielä korostaa, että vastauksellani en suinkaan tarkoita sitä, että digitaalisaatio olisi ratkaisu kaikkeen, vaan sitä, että vaikka puhelin ja videovastaanottoja on tarjottava toimiin ja tahoille, joille ne sopii, on tärkeät lähikontaktit on säilytettävä. Näiltä osin ensisijaista on rytmittää lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot siten, että ovat paikalla tiettyinä päivinä viikossa. Ja jos tämäkään ei kustannusten paineissa tai muusta syystä onnistu, tulisi terveykeskusten "seinät" korvata liikkuvilla palveluilla - joko palvelubussilla tai lääkäreiden ja hoitajien kotikäynneillä. Olennaista on, että palveluja tarjotaan yksilökohtaisesti arvioiden, mikä palvelumuoto kuhunkin tilanteeseen sopii parhaiten. Me olemme kaikki - iästä riippumatta - hyvin erilaisia.
Alla on Tamperelaisen teksti:
Aluevaaliehdokkaiden selvän enemmistön mielestä jokaisesta kunnasta pitää löytyä vähintään yksi kiinteitä lääkäripalveluita tarjoava toimipiste myös uudella hyvinvointialueella.
Asia ilmenee Tamperelaisen vaalikoneeseen annetuista vastauksista.
Kysymyksen vaalikoneeseen täyttäneistä ehdokkaista kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että jokaisen hyvinvointialueen kunnan alueella pitää jatkossakin löytyä lääkäripalvelut tarjoava yksikkö.
YKSIMIELISIN OLI keskusta, jonka vaalikoneen täyttäneistä ehdokkaista kaikki olivat sitä, että palvelu pitää löytyä jokaisen nykyisen kunnan sisältä.
– Lähipalvelut on turvattava kaikissa kunnissa. Se on mielestäni hyvinvointialueen tehtävä. Seinistä voidaan luopua, mutta palveluista ei, perustelee Petra Schulze Steinen (kesk.) Valkeakoskelta.
SEURAAVAAN RYHMÄÄN mahtuivat vasemmistopuolueet ja perussuomalaiset, joissa kaikissa useampi kuin kolme neljästä on sitä mieltä, että kuntarajan sisäpuolelta pitää löytyä lääkäripalvelut.
– Julkisilla ei välttämättä edes pääse helposti kunnasta toiseen. Omaa autoa taas kaikki eivät omista, muistuttaa Anne Nyman (vas.) Nokialta.
– Pirkanmaan kunnat ovat niin isoja, että lääkäri pitää olla joka kunnassa, perustelee Erja Pelkonen (ps.) Ylöjärveltä.
– Voidaan järjestää myös liikkuvia palveluita, jotka tuovat tiettyinä päivinä eri palveluja harvaan asutulle alueelle, missä tarve on vähäisempää, lisää Hanna Laine (sd.) Kangasalta.
Myös kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ehdokkaista selvä enemmistö oli samaa mieltä väitteen kanssa.
– Usein tarvittavat sote-palvelut ja matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut tulee aina olla lähipalveluina. Teknologia voi täydentää monia palveluja ja osalta väestöä korvatakin, korostaa Riitta Kuismanen (kd.) Pirkkalasta.
SELVÄSTI ENITEN kysymys jakoi vihreitä, jonka ehdokkaat tasapainottelivat vastauksissaan lähiterveyspalvelujen saatavuuden ja etäpalvelujen kehittämisen välillä.
– Jokin pysyvä toimipiste vaikka rajoitetuilla aukioloajoilla on hyvä olla joka kunnassa, mutta varsinaista terveyskeskusta ei kaikkiin pienimpiin ja harvaanasutuimpiin kuntiin välttämättä tarvita, pohtii Tiina Wesslin (vihr.) Lempäälästä.
Ainoa puolue, jonka ehdokkaista enemmistö oli sitä mieltä, ettei palvelujen tarvitse suoraan kunnioittaa kuntarajoja, oli kokoomus. Moni odotti tulevaisuuden palveluverkoston tarkastelua ja korosti digitaalisten ja liikkuvien palvelujen kehittämistä.
– Resurssien järkevä kohdentaminen on tärkeää, eikä tällaista kategorista lupausta pidä antaa, Iikka Jäntti (kok.) Ylöjärveltä.
– Petteri Mäkinen
Ks. artikkeli Tamperelaisessa (20.1.2022): https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4444715