Aamulehti otsikoi Keskustan ryhmäpuheenvuorosta epäselviin käsitteisiin kohdistuvan kritiikin ja sen, että palveluntarvetta on seurattava. "Jos palvelut ovat riittämättömiä, niitä on lisättävä, jotta lyhytnäköisillä säästöillä ei aiheuteta tulevaisuuteen suuria kustannuksia".
Pitämääni ryhmäpuheenvuoroon sisältyi myös muuta.
Tässä tiivistelmä, ja alempana koko puheenvuoro.
Kiinnitin pitämässäni Keskustan ryhmäpuheenvuorossa huomiota epäselviin käsitteisiin – kritisoin sitä, että harhaanjohtavasti puhutaan terveysasemien lakkauttamisesta ja liikkuviin palveluihin siirtymisestä silloin, kuin palvelut muuttuvat osa-aikaisiksi lähipalveluiksi tutulla terveysasemalla. Harhaanjohtavat käsitteet aiheuttavat turhaa huolta. Vielä tärkeämpänä pidin kuitenkin ryhmäpuheessani sitä, että palvelun tarpeen kehitystä jatkossa seurataan. Jos palvelut on riittämättömiä, niitä on lisättävä, jotta lyhytnäköisillä säästöillä – joiden laskentaperusteetkaan eivät ole kiistattomia - ei aiheuttaisi tulevaisuuteen suuria kustannuksia. Ei ole säästö, jos ihminen jättää menemättä ajoissa lääkäriin, jos lähelle tai helposti ei saa aikaa.
Nostin esiin myös henkilöstöpulan, eli ongelmallisen vuokratyövoiman käytön, joka syö säästöpotentiaalia (ja saattaa uhata esim. Tampereen Kämmenniemen ja Sahalahden) osa-aikaisesti toimivia lähipalveluja).
Kun palveluntarve on selkeä, ei ratkaisu henkilöstöpulaan voi olla toimintojen lopettaminen tai vähentäminen alle tarpeen. Selvää on toki myös, että asemia ei voi pyörittää kalliilla vuokratyövoimalla.
Tästä syystä ryhmäpuheenvuorossani edellytin, että Lääkäri- ja hoitajapulaan etsittäisiin ratkaisua uusilla keinoilla, jollainen voisi esimerkiksi olla omalääkärikokeilu (yksityisenä elinkeinonharjoittajana) harvaanasutuilla alueilla. Keskustan ryhmä esitti, että tällaista mallia ryhdytään kehittämään ja esim. Kämmenniemi tai Sahalahti voisi toimia pilottina.
Keskustan ryhmäpuheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 23.9.2024
Arvoisa puheenjohtaja, viranhaltijat ja valtuutettukollegat,
Kokousmateriaaleista löytyy paperi, jossa on vertailtu 1) palveluiden nykymallia, 2) liikkuvia palveluita ja 3) palveluiden keskittämistä. Vertailu on tehty eri näkökulmista (esim. talous ja ihmisten hyvinvointi).
Tulosten pohjalta on selvää, että lähipalveluiden säilyttäminen edes osa-aikaisina on vaihtoehdoista selkeästi järkevin ja paras.
Ihmettelemme suuresti, kuinka tämä on huomattu vasta nyt, kun niin monet terveysasemat on jo ehditty sulkea.
Mutta tänään keskustellaan viimeisten 12 aseman kohtalosta. Ei aikaisemmista päätöksistä.
1. Tämän päivän esityksessä (ja palveluverkkopäätöksiin liittyvässä tiedotuksessa) on käytetty erittäin epäselviä ja harhaanjohtavia käsitteitä.
”Liikkuvat palvelut” kuulostaa siltä, että palvelu liikkuu. Ja terveysaseman ”lakkauttaminen” siltä, että asema suljetaan.
Näyttää kuitenkin siltä, että Pirkanmaalla liikkuvassa palvelussa palvelu ei välttämättä liiku, vaan hoitohenkilökunta liikkuu, ja että lakkautettavaa asemaa ei oikeasti lakkauteta, vaan palveluja tarjotaan osa-aikaisesti.
Epäselvät käsitteet aiheuttavat huolta ja sekaannusta, joten Keskusta edellyttää, että käytetään käsitteitä, jotka ymmärrettävästi kuvaavat toteutettavaa palvelua ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
Eli pitäisi puhua
osa-aikaisesta lähipalvelusta, (eikä liikkuvasta palvelusta) silloin kun palvelua jatketaan kunnan alueella ”jossain vakituisessa rakennuksessa”
Liikkuvasta palvelusta silloin, kun palvelu tuodaan asukkaan lähelle (palvelubussit -ja hoitolarekat, jne.)
Aseman lakkautus tai sulkeminen kuulostavat samalta. Pitää käyttää vain yhtä näistä ja vain silloin, kun asema oikeasti lähtee alta.
2. Tyytyväisyyteenkin löytyy aihetta. Olemme tyytyväisiä siitä, että kesän asiakastilaisuuksissa esitetyt huolet ja valiokuntien kannanotot on huomioitu: Sahalahden, Kämmenniemen ja Ruoveden terveysasemat eivät enää ole suljettavien listalla, vaan niillä tullaan saamaan osa-aikaista lähipalvelua.
Päätös asemien kohtalosta siirtyy myöhempään, samoin Vesilahden, Kuljun ja Kaukajärven asemien kohdalla. Näin vältetään - ainakin osin - lyhytnäköisiä sulkupäätöksiä, joita Keskusta vastustaa.
Esityksestä tulkitsemme myös että Juupajoen, Kihniön, Kurun, Luopioisten, Mouhijärven, ja Punkalaitumen lähiasemat säilyvät osa-aikaisina.
Epäselväksi kuitenkin jää, kuinka usein osa-aikaisia palveluita tarjotaan.
Keskusta edellyttää, että taso on riittävä. Näiden lyhyiden pilottien perusteella emme ole vakuuttuneita, että kaikkialla näin olisi.
Siksi palveluntarvetta pitää seurata. Jos palvelut on riittämättömiä, niitä on lisättävä, jotta lyhytnäköisillä säästöillä – joiden laskentaperusteetkaan eivät ole kiistattomia - ei aiheuteta tulevaisuuteen suuria kustannuksia. Ei ole säästö, jos ihminen jättää menemättä ajoissa lääkäriin, jos lähelle tai helposti ei saa aikaa.
Lisäksi palveluille tulisi kirjata riittävät minimitasot ja vasteajat – eli kuinka usein ja nopeasti osa-aikaista palvelua saa.
Ruovedellä esim. laboratoriopalveluiden tarve on todennettu, joten nämä palvelut on saatava järjestymään oikea-aikaisina.
3. Toimitilojen osalta ymmärrämme esityksestä, että Pirha irtisanoo (osa-aikaiseksi jäävien asemien) vuokrasopimukset kuntien kanssa, ja jos omia tiloja ei ole, tekee vuokrasopimukset kolmannen tahon kanssa. Tästä syntyy esityksessä mainittu 10.000 € kuukaudessa säästöpotentiaali.
Keskusta esittää, että Pirha tekisi aloitteen kuntien suuntaan, jotta löydettäisiin yhteistyöllä ratkaisu, joka hyödyttää molempia: On tärkeätä, että Pirhalle tulee säästöjä, mutta kuntien elinvoima on asukkaiden kannalta tärkeätä.
Kuntien kanssa on tehty jo vuonna 2023 kumppanuussopimukset – nyt näitä sopimuksia tulisi nyt ripeästi hyödyntää tilaratkaisuja etsittäessä!
4. Lopuksi, otamme esiin henkilöstöpulan, eli ongelmallisen vuokratyövoiman käytön, joka syö säästöpotentiaalia (ja saattaa uhata esim. Tampereen Kämmenniemen ja Sahalahden) osa-aikaisesti toimivia lähipalveluja).
Kun palveluntarve on selkeä, ei ratkaisu henkilöstöpulaan voi olla toimintojen lopettaminen tai vähentäminen alle tarpeen!!! Selvää on myös, että asemia ei voi pyörittää kalliilla vuokratyövoimalla.
Keskusta edellyttää, että Lääkäri- ja hoitajapulaan etsitään ratkaisua uusilla keinoilla. Sellainen voisi esimerkiksi olla omalääkärikokeilu (yksityisenä elinkeinonharjoittajana) harvaanasutuilla alueilla. Esitämme, että tällaista mallia ryhdytään kehittämään ja esim. Kämmenniemi tai Sahalahti voisi toimia pilottina.
Comments