Onko brexit-pokeri päättymässä kuitenkin kompromissiin? – Kovan brexitin haitat massiiviset


Yhdistyneiden Kuningaskuntien (UK) parlamentin alahuone äänestää ensi tiistaina sopimuksesta, jonka pääministeri Theresa May on neuvotellut EU:n kanssa UK:n eroamisesta EU:sta 29.3.2019 ja siihen liittyvästä siirtymäajasta 2020 loppuun saakka. Siirtymäkauden aikana UK:n ja EU:n olisi tarkoitus sopia pysyvistä kaupallisista ja poliittisista suhteistaan eron jälkeen. Jos alahuone ei hyväksy sopimusta – eikä uutta yllätysratkaisua löydetä – eroaa UK EU:sta ilman ylimenokautta, mikä tarkoittaisi kovan brexitin toteutumista.




Brexit sopimus (erosopimus) josta tiistaina äänestetään


Brexit-sopimus kattaa lähtökohtaisesti vain ylimenokauden ajan järjestelyt: 1) mitkä oikeudet Britanniassa asuvilla noin 3,2 miljoonalla EU-ulkomaalaisella ja runsaalla 2 miljoonalla EU:ssa asuvalla brittiläisellä ovat; 2) että voimassa oleva EU:n lainsäädäntö saatetaan Britanniassa kansallisella tasolla voimaan ja 3) että UK maksaa EU:lle noin 44 miljardin euron suuruisen erorahan, jolla katetaan velvoitteet, joihin UK on sitoutunut ennen eroa.


Brexit-sopimus määrittelee myös sen, että Pohjois-Irlanti pysyy brexitin jälkeenkin sisämarkkinoiden osana ja UK pysyy EU:n kanssa tulliliitossa, ellei muuta sopimusta saada aikaiseksi. Toistaiseksi on epäselvää, mitä sopimus, joka neuvoteltaisiin ylimenokauden aikana voisi pitää sisällään. Suurin yksittäinen ongelma brexit-sopimuksen läpiviennille lienee kuitenkin ratkaisun löytäminen nk. Pohjois-Irlannin kysymykseen.


Vapaakauppa-alue tavaroille vai vapaakauppasopimus?


UK haluaisi säilyttää tavaroiden ja maataloustuotteiden vapaan kaupan sisämarkkinasääntöjen mukaisesti, mutta jättäytyä henkilöiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien (sisämarkkina)sääntöjen ulkopuolelle. Palvelu- ja rahoitussektorille UK haluaisi neuvotella omat erityissääntönsä (nk. "Chequers-ehdotus"). EU:n sisämarkkinasäännöt muodostavat kuitenkin paketin, joka on kokonaisuudessaan voimassa jäsenvaltioissa, eivätkä jäsenvaltiot voi valita, noudattavatko niistä vain osaa (esim. Tavaroiden vapaa liikkuvuus). EU ei sen takia ole ollut kiinnostunut suostumaan erityisjärjestelyihin UK:n kanssa.


Kovasta brexitistä aiheutuvat taloudelliset seuraukset arvioidaan massiivisiksi. Kansainvälisen valuuttarahaston arvioiden mukaan se johtaisi neljän prosenttiyksikön suuruiseen kasvun hidastumiseen viidessä vuodessa.

EU:n päänevottelija Michael Barnier sanoo, ettei kolmansille maille voida myöntää pelkästään EU:n etuja, jos niillä ei ole EUsta tulevia velvoitteita. EU:n näkökulmasta Brittien toivoma "rusinoiden poimiminen pullasta" (tavaroiden ja maataloustuotteiden vapaakauppa ilman työntekijöiden vapaata liikkuvuutta) ei tule toimimaan, vaan vaihtoehtona voi ainoastaan olla tavallinen vapaakauppasopimus Britannian kanssa – kuten EU on solminut esimerkiksi Norjan kanssa.


Kovasta brexitistä aiheutuvat taloudelliset seuraukset arvioidaan massiivisiksi. Kansainvälisen valuuttarahaston arvioiden mukaan se johtaisi neljän prosenttiyksikön suuruiseen kasvun hidastumiseen viidessä vuodessa. Ulkomaankaupan arvioidaan lamaantuvan lähes kokonaan ja talouden ajautuvan laskusuhdanteeseen. Punnan arvioidaan devalvoituvan, inflaation kiihtyvän, ja kulutuksen vähenevän sekä työttömyyden lähtevän nousuun, mistä tulisivat kärsimään sekä investoinnit että kiinteistökauppa. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan kasvavan ja valtion lainojen takaisimaksukustannusten nousevan, mahdollisine negatiivisine seurauksineen valtion taloudelle ja osakemarkkinoille.


Seuraukset vaarantaisivat talousvakauden ja olisivat havaittavissa myös muualla Euroopassa. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan kova brexit heikentäisi muun Euroopan talouden suorityskykyä 1,5%. Seuraukset olisivat vakavat erityisesti Irlannissa. Suomen (samoin kuin Ranskan, Espanjan ja Italian) kohdalla ennustetaan bruttokansantuotteen 0.2% laskua.


Pohjois-Irlanti


Kovan brexitin seurauksena EU:n ulkoraja asettuisi Pohjois-Irlannin ja UK:n väliselle rajalle, jolla jouduttaisiin aloittamaan tullitarkastukset. Mikään osapuolista – EU, Irlanti, UK – ei halua Irlannin saarelle EU:n ulkorajaa. Verinen Pohjois-Irlannin konflikti on vielä mielissä, eikä sellaisen haluta puhkeavan uudelleen. Maiden välinen 500 km pituinen raja on ollut avoin vasta vuodesta 1998 alkaen. Nk. pitkänperjantain sopimuksella päätettiin brittiläismielisten protestanttien ja irlantilaismielisten katolisten välillä vuosikymmeniä kestäneet yhteenotot, jotka olivat vaatineet yhteensä noin 3.600 ihmisen uhrin.


Suurin yksittäinen ongelma brexit-sopimuksen läpiviennille lienee kuitenkin ratkaisun löytäminen nk. Pohjois-Irlannin kysymykseen.

Koska EU:lle on oleellista säilyttää raja avoimena, otettiin brexit-sopimukseen ehto, jonka mukaan Pohjois-Irlanti pysyy brexitin jälkeenkin sisämarkkinoiden osana ja UK pysyy EU:n kanssa tulliliitossa, ellei muuta sopimusta saada aikaiseksi. UK:ssa tälle järjestelylle („backstop“) ei löydy laajempaa kannatusta, sillä tulliliiton jäsenenä UK ei voisi solmia (EU:sta riippumatta) omia vapaakauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa ja raja-tarkastukset astuisivat voimaan Pohjois-Irlannin ja muun UK:n rajalla. Tämän kaltaisen tilanteen – jos se jatkuisi kauan – katsottaisiin uhkaavan koko UK olemassaoloa ja eristävän Pohjois-Irlannin emämaasta. mitä erityisesti Pohjois-Irlannin DUP puolue pelkää.


Voiko ongelmaan olla ratkaisua ?


Brexitiä vastustavat tahot eivät kannata Mayn neuvottelemaa erosopimusta, ja toivovat uutta kansanäänestystä, kuten entinen pääministeri Tony Blair. Uuden kansanäänestyksen järjestämiseen vaadittava aika käy kuitenkin vähiin, eikä sitä voida järjestää ilman alahuoneen tahtoa. Toistaiseksi alahuoneessa ei ole vaadittavaa enemmistöä. Jos brexit-sopimusta ei hyväksytä, Labour-puolueen johtaja Jeremy Corbyn on sanonut vaativansa uusia vaaleja, ja ilmoittanut „voittaessaan neuvottelevansa uuden sopimuksen EU:n kanssa“. Konservatiivipuolueessa brexitin kannattajat, jotka tuloksetta yrittivät kaataa Theresa Mayn joulukuussa epäluottamuslauseella, eivät välttämättä ole uusien vaalien kannalla, joissa uudelleenvalinta ei olisi varmaa.


Aivan viime päivinä kovan brexitin (tai brexitin hinnalla millä tahansa) kannattajien rivit ovat kuitenkin alkaneet horjua.

Pitkään on näyttänyt siltä, että brexitin kannattajat olisivat valmiina eroon EU:sta ilman ylimenokautta, vaikka useat taloustieteilijät ja esimerkiksi Englannin keskuspankki varoittavat kovan brexitin seurauksista. Doverin ja Calais’n satamissa ryhdyttiin jo varotoimiin kovan brexitin todennäköisesti aiheuttaman kaaoksen – tavarapulan ja mahdollisten tullijonojen – johdosta. Aivan viime päivinä kovan brexitin (tai brexitin hinnalla millä tahansa) kannattajien rivit ovat kuitenkin alkaneet horjua. Vaihtoehtona on vilauteltu EU:n ja Norjan välisen vapaakauppasopimuksen kaltaista ratkaisua, vaikka sellaisella jouduttaisiin antamaan periksi monista alkuperäisista brexit-tavoitteista.


Norjan mallilla UK osallistuisi sisämarkkinoille – erityisen tärkeätä UK:lle on tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen, mutta mukana seuraisi myös työvoiman vapaa liikkuminen, jota UK ei halua. Norjan malli (ei tulliliittoa) ei kuitenkaan ratkaisi koko Irlannin kysymystä – tullitariffit ja siten fyysiset kontrollit jáisivät voimaan. Viimeiseksi vaihtoehdoksi jäisi – kaikkien EU valtioiden suostumuksella – neuvottelumääräajan pidentäminen, jolla vain siirrettäisiin brexit kysymyksen ratkaisua. UK:n kauppaministeri Foxin hiljattain mainitsema "Exit brexitistä" olisi niinikään epätodennäköinen sillä se edellyttäisi käytännössä myös uutta kansanäänestystä.


Lopuksi


Kävi ensi viikon äänestyksessä brexit-sopimuksesta kuinka tahansa, ja vaikka uusi kansanäänestys järjestettäisiin, tulee maa tämän hetken ennusteiden mukaan säilymään syvästi kahtiajakoisena. Uusi kansanäänestys saattaisi pitää UK:n niukasti EU:ssa, mutta tällä ei muutettaisi brexitin kannattajien uskoa EU:n tuomiin ongelmiin.

294 katselukertaa