Milloin Saksan Vihreiden energiapolitiikassa kääntyy suunta?

Saksan (kaasu)hätätilalainsäädäntöön kuuluu nk. kaasumaksulaki (Gasumlagegesetz), joka mahdollistaisi energiayhtiöille 1.10.2022 alkaen kohonneiden maakaasun hintojen välittymisen kuluttajienkin energialaskuihin.

Lakia on kritisoitu kohdistamisongelmien takia: hyötyjiin kuuluisi yrityksiä, jotka eivät välttämättä tukea tarvitsisi, ja maksajina olisivat inflaation kynsissä jo valmiiksi riutuvat kuluttajat ja yrittäjät. Kaasumaksulain suurin voittaja olisi Uniper, Saksan merkittävin maakaasun tuoja.

Uniperin kansallistamisen jälkeen esiin on kuitenkin nostettu perustuslaillinen kysymys ”voiko valtion omistama yhtiö kerätä veronluontoista maksua kansalaisilta”?

Vaihtoehtona mietitäänkin tällä hetkellä kaasumaksulain korvaamista ”kaasunhintajarrulailla” –järjestelyllä, jolla maakaasun hinnalle asetetaan katto. Koska tällä ei muutettaisi Venäjän strategiaa eikä vaikutettaisi kaasun maailmanmarkkinahintoihin, olisi ratkaistava, kuka maksaa ostohinnan ja kuluttajille myytävän hinnan välisen osuuden. Saksan perustuslaillinen velkajarrujärjestelmä estää uuden velan ottamisen, eikä veroja ei haluta korottaa. Ehkä ratkaisu löytyy puolustusmenojen rahoittamisen tavoin erityisjärjestelyistä, joilla markkinoilta otetaan velkaa erityisrahastoihin valtion budjetin ulkopuolelle. Kekseliäitä nuo saksalaiset…

Kaikkein käsittämättömintä Saksan energiapolitiikassa tällä hetkellä on kolmen, vuoden 2022 loppuun käytössä olevan ydinvoimalan hyllyttäminen. Yksi suljetaan ja kaksi laitetaan kuluja aiheuttavaan valmiustilaan. Samaan aikaan Saksa tuo ydinenergialla tehtyä sähköä naapurimaista. En keksi talousministeri Habeckin (Vihr) ratkaisulle muuta syytä, kuin lokakuussa pidettävät Ala-Saksin (Niedersachsen) vaalit ja Saksan Vihreiden puoluekokouksen. Saksassa vihreillä on kaksi linjaa: 1) ”Fundit”, vasemmistolaiset Birkenstock fundamentalistit ja 2) ”Realot”, urbaanit hyvintoimeentulevat uusvihreät (jotka syövät luomuruokaa, ajavat tavallisen kansan ulottumattomissa olevilla uusilla sähköautoilla ja kaupunkipyörillä ja tekevät mahdollisimman salaisesti heli-ski reissuja Alpeille). Ala-Saksi on demarivetoinen, mutta Vihreät – Fundeja siellä enimmäkseen – toivovat vaalivoittoa. Ydinvoiman vastustaminen vaikuttaa olevan puolueelle kysymys, jossa puolueen etu menee valtion ja kansalaisten edun edelle.

Katsotaan, mihin suuntaan viisarit näyttävät marraskuulla. Ehkä hätätilan edessä – vaalien ja puoluekokouksen jälkeen – Saksan Vihreätkin taipuvat jatkamaan ydinreaktoreiden käyttöikää. Siitähän – energian saatavuudesta ja kysynnän ja tarjonnan laista – tässä Venäjän ajamassa energiasodassa Eurooppaa vastaan loppujen lopuksi on kyse.


Petra Schulze Steinen,

Aluevaltuutettu (Kesk) Valkeakoski


Mielipidekirjoitus on julkaistu myös


Aamulehdessä 28.9.2022: https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009098956.html

Maaseudun Tulevaisuudessa 2.10.2022 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/7945c158-1e98-4899-aa71-65179838a8a6




9 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki