Haluan tehdä työtä Pirkanmaan asukkaiden, paikallisuuden ja pk-yritysten mahdollisuuksien eteen
Päivitetty: 4 päivää sitten
Pirkanmaan hyvinvointialue ei halua kehittää hankintaosaamistaan ja -johtamistaan suuntaan, jossa huomioitaisiin paikallisuuden ja PK-yritysten mahdollisuuksien osallistua hankintoihin merkitys. Se ei myöskään halua arvioida kriittisesti in-house-yhtiöiden käyttöä tulevaisuudessa, eikä osallistaa Tulevaisuus- ja strategiavaliokuntaa pilotoinnissa.
Olen pettynyt, että Pirkanmaan hyvinvointialue ei halunnut linjata paikallisuuden ja pk-yritysten merkityksen huomiointia osaksi strategisesti johdetun hankintatoiminnan ja -osaamisen kehitystavoitteita.
Aluevaltuusto käsitteli 8.5.2023 kokouksessaan hyvinvointialueen 2023-2025 hankintaohjelmaa, jonka pohjalta laaditaan konkreettisemmat suunnitelmat ja kehitetään alueen hankintaosaamista.
Ehdotin, että ohjelman otsikon ”Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet 2023–2025” alle lisätään, että on kiinnitettävä huomiota lähellä tuotettujen palveluiden merkitykseen sekä pk-yritysten mahdollisuuteen osallistua tarjouskilpailuihin.
Ehdotus ei tullut hyväksytyksi äänestyksessä 30-49.
Keskusteluissa viitattiin siihen, että ”emme voi suosia pk-yrityksiä”, tai että ”ehdotukset jo sisältyvät ohjelmaan”. Kumpikaan ei millään tavoin pidä paikkaansa.
On selvää, ettei hankinnoissa saa suosia tiettyä yritystä esim. räätälöimällä tarjouspyyntö sopimaan vain tietylle yritykselle. Kriteereitä voidaan kuitenkin laatia siten, että pk-yritysten mahdollisuus osallistua tai paikallisuus tulevat huomioiduksi. Keinoja on monia. Soveltaminen edellyttää osaamista, markkinatuntemuksen kehittämistä ja erityisesti tahtoa.
Ilman ehdottamiani muutoksia hankinnoissa panostetaan vain ”Pirkanmaan laajuisten hankintojen toteuttamiseen, alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja käyttäjien tarpeiden huomioon ottamiseen”. Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta eivät Keskustan ryhmän mielestä riittäviä ainoiksi johtotähdiksi.
Paikallisuus olisi tärkeätä esimerkiksi elintarvikepuolella. Pk-yritysten mahdollisuus osallistua Pirkanmaan laajuisiin hankintoihin tulee usein jo lähtökohtaisesti poissuljetuksi, ellei sitä huomioida suunnittelussa. Yksi tapa ottaa paikallisuus ja pk-yritykset huomioon, on hankintojen jakaminen osa-alueisiin. Koska jakaminen ei ole järkevää aina, korostuu hankintaosaamisen ja markkinatuntemuksen merkitys.
Itse asiassa EU:n hankintadirektiivin taustalla on jopa vaatimus pk-yritysten osallistumisen lisäämisestä ja niiden houkuttelemisen lisäämisestä. Olen todella pettynyt, että Pirkanmaan hyvinvointialueella tätä ei ymmärretty.
Hyvinvointialueen ostamisella on merkittävät vaikutukset alueen yrityksille. Esimerkiksi markkinavuoropuhelun avulla voidaan yhdessä alueen (pk)yrittäjien kanssa miettiä tarkoituksenmukaisia ja alueen elinvoimaa lisääviä ratkaisuja. Se vaatii osaamista ja aktiivisuutta.
Ehdotin myös, että hankintaohjelmaan lisättäisiin kriittisyyttä nk. in-house-yksiköiden käyttämisen arvioimiseen. In-house-yhtiöiden käyttäminen voi olla täysin perusteltua, mutta riskinä on kustannustehokkuuden kärsiminen omistajan kyseenalaistamatta hintaa.
On ymmärrettävää, että toimintaa käynnistettäessäkäytetään in-house-yhtiöitä. Myöhemmin tulisi kuitenkin harkita, onko – ja missä toiminnoissa – in-house-yhtiöt se oikea tapa toimia. Kustannustehokkuutta on aina valvottava.
Tämäkään ehdotus ei saanut riittävää kannatusta.
Keskusteluissa erään suuren puolueen edustaja – jonka ryhmä ei ehdotuksia puoltanut – totesi, että hankintaohjelmaa on valmisteltu eri tahoilla (ml. aluehallitus), joten muutoksia ei tässä vaiheessa kannateta.
Näin ajatellen aluevaltuustoa pidetään kumileimasimena.
Siihen en taivu, vaan otan jatkossakin kantaa asioihin, joissa on parannettavaa aikaisemmista käsittelyistä huolimatta. Haluan aluevaltuutettuna, samoin kuin koko Keskustan ryhmä, tehdä työtä Pirkanmaan asukkaiden, lähellä tuotetun merkityksellisyyden ja pk-yritysten hyvinvoinnin eteen.
Petra Schulze Steinen
Aluevaltuutettu (Kesk), Valkeakoski
###
Yllä oleva osuus on julkaistu mielipidekirjoituksena Aamulehdessä: https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009591811.html?share=b03f22b345ca5dec3f82d93ad6a97164
Lisään tähän vielä pätkän viimeisestä ehdotuksestani kokouksessa, minkä tilasyistä jätin Aamulehden kirjoituksesta pois.
Ehdotin, että Tulevaisuus- ja strategiavaliokunta osallistettaisiin hankintaohjelmassa mainitun tuotantotapa-analyysin pilotoinnissa. Analyysin avulla pyritään edistämään tietopohjaisuutta.
Tulevaisuus- ja strategiavaliokunta on toistaiseksi linjannut halukkuutensa olla mukana erityisesti ainakin digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa. Valiokunnan toimenkuva ei kuitenkaan ole vielä täysin selkiytynyt.
Jäsenten keskuudessa alkaa näkyä jonkinasteista turhautumista siihen, ettei valiokunnan osaamista käytetä riittävästi hyödyksi. Kuulun tähän turhautuneiden joukkoon.
Joulukuussa 2022 aluevaltuusto hyväksyi äänestyksestä esittämäni täydennyksen tulevaisuus- ja strategiavaliokunnan tehtäväkenttään, jonka mukaan valiokunta avustaisi päätöksentekoelimiä strategian toimeenpanon tulosten arvioinnissa.
8.5. ehdottamani osallistaminen pilotoinnin tulosten arviointiin ei ole yksi yhteen strategian toimeenpanon tulosten arvioinnin kanssa. Pilotointia (osana strategian toimeenpano-ohjelman toteutusta) tehdään ensin ja sen tulosten perusteella arvioidaan, otetaanko pilotoitu toiminta yleisemmin osaksi strategian toimeenpano-ohjelmaa, (jonka tulosten arvioinnissa valiokuntaa sitten osallistettaisiin). Silti – tai juuri tästä syystä – olisi ollut järkevää – ellei jopa välttämätöntä – osallistaa valiokuntaa jo pilotoinnin tulosten arvioinnissa. Aluevaltuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä, eikä tämäkään ehdotus mennyt läpi.
Kuten jo Aamulehden mielipidekirjoituksessa mainitsin, työ Pirkanmaan ja pirkanmaalaisten eteen jatkuu, vaikka välillä tuntuukin, että taistellaan tuulimyllyn siipiä vastaan.