Työn tuottavuutta parannettava: "Hoitajien selkänahasta ei voida repiä"

Päivitetty: 3. tammik.

Suomessa elintaso on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta vuoteen 2010 asti, lukuun ottamatta 1990-luvun pankkikriisiä ja 2008 alkanutta finanssikriisiä.

EU-jäsenyyden aikana Suomen BKT nousi finanssikriisiin asti jopa lujemmin kuin Ruotsin ja Saksan. Vuoden 2012 jälkeen kasvu on kuitenkin jäänyt näistä maista selkeästi. Samaan aikaan työn tuottavuus on pysynyt Suomessa alhaisemmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Saksassa.


Koska suomalaiset eivät ole enää 1990-luvun alun jälkeen tehneet vuosittain ruotsalaisia ja saksalaisia enemmän töitä, selittyy Suomen Ruotsia ja Saksaa matalampi elintaso alemmalla työn tuottavuudella.


JOS TYÖN TUOTTAVUUS olisi korkealla (eli vähemmällä työllä saataisiin aikaan parempi tulos), olisi mahdollista maksaa parempia palkkoja ja toisaalta työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet hallita työn ja vapaa-ajan suhdetta itse haluamallaan tavalla, mikä on tärkeätä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta.


Koska työn tuottavuus vaikuttaa bruttokansantuotteeseen, vaikuttaa se myös verotuloihin, joilla puolestaan kustannetaan tärkeät julkiset palvelut. Työn alhainen tuottavuus ja tuottavuuden hidas kasvu ovatkin ehkä yksi Suomen kansantalouden hankalimmista ongelmista.


Matti Vanhanen totesi vuosi sitten, että koronakriisin jälkeen Suomi on saatava ripeästi vahvan, ympäristön kannalta kestävän ja yhteiskunnan eheyttä ylläpitävän kasvun uralle, johon tarvitaan tuottavuusloikka. Tänään – mentäessä kohti loppuvuotta 2021 – koronaa ei vieläkään ole selätetty ja omikron-aalto vyöryy yli. Talous lähti kuitenkin kovaan kasvuun 2021: Suomen Pankin ennusteen mukaan kasvu on kuluvan vuoden 2021 aikana 3,5 % ja ensi vuonna 2,6 %. Tuottavuusloikka kuitenkin vielä odottaa ottamistaan.


Miten tällainen loikka saadaan aikaan? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa meitä uhkaavat myös Suomen ikärakenteen muutoksesta johtuvat ylimääräiset haasteet. Tekijöistä alkaa olla pula.


YKSI ON SELVÄÄ: Hoitajien selkänahasta ei voida repiä, vaan tarvitaan uusia ideoita sekä uusia menetelmiä samoin kuin palvelumuotoja, jotka täyttävät palvelua tarvitsevien vaatimukset ja toiveet. Samalla tarvitaan käyttöön kaikki digitalisaatio, jonka suinkin voimme mielekkäästi hyödyntää, jotta työvoima jatkossa riittää niihin lähikohtaamisiin, joissa sitä välttämättä tarvitaan. Tämä pitää muistaa myös säädäntöä tehdessä ja tulkitessa.

Uusia ideoita puolestaan syntyy tutkimus- ja kehitystyön avulla, samoin kuin panostamalla koulutukseen. Oleellista on myös kiinnittää huomiota työntekijöiden hyvinvointiin, mikä osaltaan lisää tuottavuutta yksittäisten työntekijöiden panoksen muodostuessa osaamisen ja innostuksen yhtälöstä.

Kirjoitus on julkaistu myös

Valkeakosken Sanomien mielipideosastolla 2.1.2022: https://www.valkeakoskensanomat.fi/puheenvuoro/art-2000008510023.html


185 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Enää ei olla 90-luvulla. Silloisen geopolitiikan valossa ajattelin, ettei Suomen pitäisi lähteä mukaan järjestelmään, joka annettaessa pikkusormen vie koko käden. Tämän päivän tietojeni ja tämän päivä