Euroopalla on Petraamisen paikka

 

EU:lla on hieno historia rauhan takaajana, talouden vakauttajana ja eurooppalaisen kulttuurin ja arvojen edistäjänä. Viime vuosina yhteenpuhaltamisen henki on kuitenkin ollut vastatuulessa eikä vastauksia tämän vuosisadan ongelmiin ole vielä löydetty. Euroopalla on petraamisen paikka, pystymme parempaan!

 

Uskon, että ensi kevään vaalit tulevat olemaan ratkaisevan tärkeät koko EU:n tulevaisuudelle. Jos populismin kannattajat eri EU-maissa saavat yliotteen, päätöksenteko Euroopassa lamaantuu, emmekä pysty kehittämään vastauksia isoihin yhteisiin haasteisiin.

On tärkeää, että Euroopan parlamentissa on päättäjiä, jotka haluavat ja osaavat rakentavasti muuttaa EU:ta sisältä päin meille kaikille paremmaksi. Haluan olla rakentamassa toimivampaa Euroopan unionia.

 

Olen ollut yli 15 vuotta EU:lla töissä – ja oppinut ymmärtämään, miten eri puolilta Eurooppaa olevien ihmisten kanssa tehdään töitä ja saadaan vietyä asioita eteenpäin. Keski-Eurooppalaiset eivät ole kuten suomalaiset, jotka sanovat, mitä ajattelevat. Heidän sanomisistaan pitää tulkita rivien välistä, mitä he tarkoittavat. Nämä oppirahat on maksettu. Nyt haluaisin tuoda osaamistani ja asiantuntemustani Suomen ja Euroopan käyttöön, meidän kaikkien yhteiseksi eduksi poliittiseen päätöksentekoon.

 

Me tarvitsemme osaavan, voimakkaan ja yhtenäisen Euroopan, jotta voimme panna kampoihin Aasian nouseville kansantalouksille ja USA:lle, ja jotta Eurooppa talousalueena olisi merkittävien joukossa vielä 2050. Euroopan talous on saatava terveelle ja vakaalle pohjalle, jotta saavutettua hyvinvointia ei menetetä – emme halua uutta Kreikkaa. On tärkeätä, että taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen (esimerkiksi EU:n yhteisen talouskehyksen kautta) on oikeudenmukaista ja ottaa huomioon myös alueiden kehityksen. Globalisaation edut on saatava jaettua tasaisemmin. EU:n kehityksen tulee perustua yhteisten arvojen noudattamiselle. Tarvitsemme Eurooppaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Uskon, että esimerkiksi elintarvike-, maa- ja metsätaloudelle voidaan tässä valjastaa tärkeä rooli.

 

Uusi suunta – EU lähemmäs ihmistä

 

Eurooppa tarvitsee uuden vision. On saatava aikaan muutos, jotta Euroopassa ihmiset näkevät, ettei EU ole uhka itsenäisyydelle, vaan tuki ja turva.

 

EU alkoi rauhan projektina II maailmansodan jälkeen ja rakennettiin luomaan ja tukemaan hyvinvointia. EU:n sydän on tavaroiden, palveluiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinat. On saatu paljon hyvää aikaiseksi. On pystytty edistämään oikeudenmukaisuutta.

 

Hyvästä tarkoituksestaan huolimatta EU on kuitenkin erkaantunut tavallisesta ihmisestä. Monissa maissa ihmisten usko tulevaisuuteen on laskenut. Väkivalta, köyhyys, eriarvoistuminen ja syrjäytymisen riski luovat maaperää pelon viesteille. EU on antanut itsestään kuvan, että kyse on erilaisista sääntelyistä, joissa ei nähdä metsää puilta. Ihmiset on unohdettu ja eripuolilla Eurooppaa tunnetaan turvattomuutta, joka purkautuu suuttumuksena ja suuttumuksen hyödyntävät tahot, jotka antavat katteettomia lupauksia tukeutuen väärään informaatioon. Suuttumus purkautuu yleisenä EU-vastaisuutena. Brexit on esimerkki siitä, että EU ei ole pystynyt vastaamaan ihmisten turvattomuuden tunteeseen nykymaailman haasteiden keskellä.

 

Nämä ilmiöt ovat erinomaista kasvupohjaa populismin nousulle. Populismilla tarkoitan harhaanjohtavien, helpolta kuulostavien, mutta epärealististen vastausten antamista vaikeisiin kysymyksiin. Jotta Euroopassa vallitseva, populismia ruokkiva kehitys voitaisiin pysäyttää, tarvitaan käänne, jolla saadaan palautettua kansalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja instituutioiden kykyyn toimia yhteisen edun nimissä. On herätettävä ihmisten halu saavuttaa tuloksia yhdessä puhtaan individualismin sijaan.

 

Uskon, että tässä ja nyt on Euroopan unionilla näytön paikka. EU:lla on tarvittava taloudellinen voima takanaan, kunhan jäsenvaltiot ja jäsenvaltioiden kansalaiset näkevät, että yhteisvoimin päästään parhaaseen tulokseen. Tarvitaan maalaisjärjelläkin ymmärrettävää oikeudenmukaisuutta.  

 

EU:n kilpailukyky on säilytettävä

EU:n kehityksen tulee perustua yhteisten arvojen noudattamiselle. Kilpailua on käytävä reiluilla pelisäännöillä ja globalisaation edut on saatava kaikkien ulottuville. Oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja vastuun kantamista tarvitaan, kun rakennetaan parempaa Eurooppaa. Ihmisiä on kannustettava tekemään parhaansa, ja samalla huolehdittava siitä, että myös heikoimmat pysyvät mukana kehityksessä.

 

EU:n yhtenäisen talousalueen kehittämiselle tulee olla selkeät askelmerkit. Yksittäiset jäsenvaltiot menettävät globaalissa maailmassa jatkuvasti asemiaan merkittävinä talousalueina. Tieteen ja tutkimuksen merkitys, tekoälyn kehittäminen ja digitalisaation hyväksikäyttäminen ovat avainasemassa, jotta voimme panna kampoihin Aasian nouseville kansantalouksille ja USA:lle. Peli ei vielä ole menetetty, mutta nyt on korkea aika keskittää voimavarat yhteisen Euroopan kehittämiselle. Euroopan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä on voimistettava, jotta pärjäämme USA:sta ja Kiinasta tulevalle kilpailulle. Suuret monopoliyritykset eivät saa viedä kilpailun edellytyksiä pienemmiltä kilpailijoiltaan. Pienten ja keskisuurten yritysten elinvoimaisuus on tärkeää erityisesti Suomen kaltaisessa pienessä maassa. On kuitenkin mietittävä, miten eurooppalaisessa kilpailu- ja teollisuuspolitiikassa on mahdollista voimistaa kilpailun edellytyksiä ja samanaikaisesti tukea maailmanmarkkinoille pyrkivien yritysten elinvoimaisuutta. EU:n kilpailupolitiikkaa on uudistettava. Vahvalla kilpailuoikeustaustallani ja – osaamisellani haluan olla mukana vaikuttamassa juuri tässä asiassa Euroopan parlamentissa.

 

Vuoden 2010 pankki- ja finanssikriisin jälkeen ryhdyttiin rakentamaan pankkiunionia ja pankkisektori Euroopassa onkin saatu terveemmälle pohjalle. Pankkiunionin ensimmäiset kaksi pilaria (yhteinen pankkivalvonta ja vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien hallittua alasajoa varten perustettu kriisinratkaisumekanismi) ovat toimineet vuodesta 2014 alkaen. Kolmas pilari (yhteiseurooppalainen talletussuoja) on vielä valmisteilla ja se tulisi mielestäni saattaa korvaamaan kansalliset järjestelmät vasta siinä vaiheessa, kun jäsenvaltioiden pankit ovat saaneet siivottua taseistaan riittävissä määrin riskipaperit, joihin kuuluvat myös ylivelkaantuneiden valtioiden joukkovelkakirjalainat. Yhteisvastuuseen, johon yhteinen talletussuoja voisi johtaa, ei tule siirtyä tätä ennen. En kannata euroalueelle yhteistä talousarviota yhteisen valtiovarainministerin johdolla. Jäsenvaltioiden ylivelkaantuminen on saatava kuriin, ja korostan jäsenvaltioiden velvollisuutta kantaa vastuuta sääntöjen noudattamisessa sekä komission roolia sääntöjen noudattamisen valvomisessa.

 

Komission ehdotusta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021- 27 ei ole vielä hyväksytty. Tulevissa neuvotteluissa on olennaista niin alue- kuin maataloustukienkin osalta varmistaa jäsenmaiden alueellisten erojen oikeudenmukaisempi huomioonottaminen. Nykytila, joka esimerkiksi maataloustukien osalta ajaa suurempiin tilakokoihin eikä tue luonnon monimuotoisuuden säilymistä, ei mielestäni ole Suomen kannalta tyydyttävä.  

 

Edelläkävijänä järkevää ilmastopolitiikkaa

 

Markkinat eivät tee muutosta parempaan riittävän nopeasti, joten tarvitsemme Eurooppaan vahvempaa poliittista johtajuutta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Meidän on tunnistettava, että ilmastonmuutoksen ongelmat ovat jo ovellamme. Kriisi on käynnissä nyt, ei vasta tulevaisuudessa. Politiikkojen tulee petrata ja tehdä enemmän kuin nyt jo teemme, mutta otteen on oltava realistinen, ja ihmisten elinolot huomioiva.

 

Ilmastokysymyksissä Euroopan on otettava edelläkävijän rooli. EU on kansainvälisillä kentillä tasavertainen neuvottelukumppani USA:n, Kiinan ja muiden maiden kanssa, joiden kasvihuonepäästöt kasvavat. Ilman EU:n määrätietoisuutta ei Pariisin ilmastosopimusta olisi saatu allekirjoitettua 2015. EU:ssa oleellisia ovat yhteisesti sovitut päästöjen raja-arvot, joiden täyttämisestä jäsenmaat kuitenkin kantavat vastuun parhaaksi katsomallaan tavalla. Eurooppa voi omilla päätöksillään olla luomassa ympäristöä, joka kannustaa innovoimaan ilmastoystävällisiä teknologioita, ratkaisuja ja kansainvälisiä sopimuksia yhteisen maapallomme ja tulevien sukupolvien hyväksi.

 

Kansainvälisten sopimusten on luotava kunnianhimoiset raamit, yritykset keksivät ratkaisut. Suomesta voi tulla puhtaan teknologian suurvalta! Ellei ilmastonmuutosta saada hillittyä, yhä useampi ihminen Afrikasta ja Aasiasta joutuu lähtemään ilmastopakolaiseksi. Tätä taustaa vasten 2015 kriisi oli vasta jäävuoren huippu. Maatalous- ja aluetukien on edistettävä kestävää ruuantuotantoa ja luonnon monimuotoisuutta.

 

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on Suomen etu

 

Taloudellisen hyvinvoinnin tarjoamisen ohella EU:n on oltava kansalaisilleen turva. Yhteisiä arvoja ja vapaata demokratiaa on suojeltava. Euroopan puolustusyhteistyön kehittäminen on tärkeätä jo alueellisen itsemääräämisvallan varmistamiseksi.

 

Aktiivinen osallistuminen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen on Suomen kaltaisen pienen ja syrjäisen, mutta asiantuntevan maan etu. EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa ei tule nähdä Naton kilpailijana. Strateginen yhteistyö Naton kanssa sen pohjoisilla alueilla ilman jäsenyysvelvoitteita, sulkematta ovia, luo hyvän pohjan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä monimutkaisemmaksi muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Yhteistyö on mahdollista myös osana EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa.

 

Yhteistyö EU:n piirissä mahdollistaa myös valmistautumisen uuden sukupolven sodankäyntiin, jossa merkittävässä asemassa ovat kyberuhat, tietoverkkojen hallinta ja droonit. Lisäksi on muistettava, että Brexitistä riippumatta turvallisuuspoliittinen yhteistyö brittien kanssa on EU:n etu.

 

Eurooppa tarvitsee yhteisen politiikan myös maahanmuuttokysymyksissä. On määriteltävä yhteisesti sovitut ja kansainvälisten sitoumusten mukaiset raamit, joiden sisällä Eurooppa tarjoaa yhteisin voimin turvaa, ja joita – mukaan lukien ulkorajat – yhteisin voimin myös suojellaan. Muilta osin jäsenvaltioiden tulee voida toimia oman harkintansa mukaan. Prosessien on oltava nopeita, tehokkaita ja toimivia.

Petra Schulze Steinen